AURA. Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen vieraili keskiviikkona piispantarkastuksen merkeissä Auran seurakuntatalolla järjestetyssä yhteisöruokailussa ja kertoi samalla havaintojaan seurakuntaelämän nykytilasta sekä tulevaisuudesta.
Kerran kuussa järjestettävä Auran yhteisöruokailu on piispan mielestä erinomainen esimerkki siitä, kuinka kunta, seurakunta ja nuorten työpaja voivat tehdä tiivistä ja ihmisläheistä yhteistyötä. Yhteistyön tarve korostuu, kun monilla toimijoilla on aiempaa pienemmät resurssit.
Liedon seurakunta, johon myös Auran kirkkoalue kuuluu, on Leppäsen mukaan selvinnyt seurakuntaliitoksista ja monista muista muutoksista hyvin. Liedon sekä Auran kirkot on remontoitu, uusi Mestarintupa on rakennettu Lietoon ja johtamisrakenteet ovat selkeytyneet. Poikkeuksellista ja positiivista on, että seurakunnan suurin ikäryhmä on 10–19-vuotiaat.
– Ensi kesänä Liedon seurakunnassa on luvassa 15 rippikoululeiriä, mikä vaatii ison panoksen seurakunnan työntekijöiltä. Keskeinen kysymys onkin, miten vastuu nuorista saadaan kannettua mahdollisimman hyvin, Leppänen sanoo.
Jäsenmäärän lasku taittunee
Kirkon taloudelliset haasteet, kuten valtion rahoituksen leikkaukset, pakottavat pohtimaan entistä tarkemmin, miten toiminta pidetään kestävänä. Leppäsen mukaan Liedossa ollaan siinä mielessä hyvässä asemassa, että työyhteisö on oppinut elämään muutosten keskellä.
Myös valoa on näkyvissä pitkän taantuman jälkeen: kirkon jäsenmäärän lasku näyttää taittuvan.
Esimerkiksi Helsingin seurakunnissa on nyt 250 jäsentä enemmän kuin vuoden alussa. Samanlainen kehitys on on havaittavissa rippikouluissa. Vuonna 2024 rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi koko maassa 1 415 nuorta, joista 1 131 kastettiin. Kirkkoon liittyneiden nuorten määrä kasvoi edellisvuodesta noin viidenneksen ja kastettujen nuorten määrä noin 23 prosenttia.
Kirkon suosion kasvusta on merkkejä myös ulkomailla, muun muassa Englannissa. Leppänen arvelee ilmiön liittyvän turvattomaan aikaan, jossa ihmiset etsivät pysyvyyttä ja toivoa.
– Kaikenikäiset miettivät, mistä syntyy luottamus hyvään huomiseen. Siinä seurakunnalla on keskeinen tehtävä ja sitä varten tarvitaan arkisia yhteentulemisen paikkoja, Leppänen totesi.
Kirkot ohittavat srk-talot
Vaikka kokoontumistiloille vaikuttaa olevan entistä kovempi tarve, seurakuntatalojen tulevaisuus ei ole silti turvattu.
Leppäsen mukaan ongelma on, että monet seurakuntatalot sekä kirkot ovat suurten peruskorjausten edessä. Kirkot ovat arvokkaampia ja niistä seurakuntien on huolehdittava ensisijaisesti.
Piispa kehottaa seurakuntia tarkastelemaan kokoontumistila-asiaa siitä näkökulmasta, ettei tilojen tarvitse välttämättä olla omia.
– On valtava rikkaus, jos seurakunnalla on kirkon lisäksi muitakin kokoontumistiloja. Olennaista on, että on tiloja, joissa voimme kokoontua ja tulla yhteen, hän kiteyttää.
Sunnuntaina 12.10.2025 piispanmessu Auran kirkossa kello 10. Kuljetus kirkolle lähtee Auran seurakuntatalolta kello 9.30.
FAKTA
Kolmipäiväinen piispantarkastus käynnistyi keskiviikkona työyhteisön kohtaamisella
Piispantarkastuksen yritysvierailun kohteena oli Jymy-jäätelötehdas Aurassa
Piispantarkastus tehdään noin kerran vuosikymmenessä
Prosessi on keskusteleva ja tulevaisuuteen suuntaava
Tarkastukseen osallistuvat seurakunnan työntekijät, luottamushenkilöt, asukkaat ja yhteistyökumppanit
Kokonaisuudessaan piispantarkastus on noin vuoden mittainen prosessi
Seurakuntatalo on hyvinvoinnin lähde
Auran yhteisöruokailussa keskiviikkona käynyt Sirkku Salminiitty toivoo seurakunnan kiinteistökysymyksiä ratkovien päättäjien muistavan, kuinka tärkeä Auran seurakuntatalo on. Kirkko on remontoitu hienoon kuntoon, mutta suuri osa auralaisista asuu keskustassa, josta on viitisen kilometriä kirkolle. Se on liikaa apostolinkyydillä kulkeville ikäihmisille, joille kokoontumiset Auran seurakuntatalolla ovat henkireikiä ja hyvinvoinnin ylläpitäjiä.
– Kerhossa saamme jutella ja nähdä toisiamme, Salminiitty kiteyttää.
Hänen mukaansa vanhustenkerhossa käy keskimäärin 70 osallistujaa ja lisäksi seurakuntatalolla pidetään muun muassa syntymäpäiväjuhlia sekä ristiäisiä. Auran kunnan, Liedon seurakunnan ja Auranmaan taitotalon Nuorten työpajan yhteistyönä järjestämät yhteisöruokailut vetävät seurakuntatalolle yleensä toista sataa ihmistä.
Kirkkovaltuutettu Hilkka Kartimo-Heikka on Salminiityn kanssa samaa mieltä, että jokin kokoontumistila Auran keskustasta täytyy löytyä, sillä kirkko on liian kaukana.
Katja Korpela tuumii, että seurakuntataloa vastaavaa kokoontumistilaa on vaikea keksiä ainakaan Auran keskustan nykyisestä rakennuskannasta.
Liedon seurakunta on luokitellut Auran seurakuntatalon toistaiseksi säilytettäväksi kiinteistöksi. Seurakunnan suunnitelmien perusteella toistaiseksi säilytettävistä kiinteistöistä voidaan luopua, jos seurakunnan vuosikate jää kahtena vuotena peräkkäin alle 500 000 euron. Ennusteen mukaan sellaista tilannetta ei ole näköpiirissä kuluvan vuosikymmenen aikana.
