Boksishop 2018 vaihtuva

Tähän ötökkään ei vaikuta helle, kuivuus tai pakkanen – hirvikärpänen kiusaa metsässä liikkujaa, mutta tutkimusta hyönteisestä ei enää tehdä

Hirvikärpästä ei saa helpolla litistettyä hengiltä, sillä se on niin litteä ja liukas. Tutkija arvelee hyönteisen kehittyneen sellaiseksi, jotta hirvi ei pysty pudottamaan sitä turkistaan. Kuva: Marttiina Sairanen.

Hirvikärpäset hyökkäävät juuri nyt metsässäliikkujan kimppuun. Ötökät tunkeutuvat hiuksiin ja ryömivät kauluksesta sisään. Onko näitä joka vuosi aina vain enemmän, kärpäsiä häätävä kulkija miettii.
Kysymykseen on vaikea vastata, sillä juuri nyt kukaan ei Suomessa oikeastaan tutki hirvikärpäsiä. Ei, vaikka hirvieläinten määrä on noussut runsaasti viime vuosina ja ötökän leviämistä ja sopeutumista voisi olla syytä tarkastella.

 

HIRVIKÄRPÄSIÄ on Suomessa alueilla, joissa liikkuu hirviä. Tarkemmin ottaen hyönteinen esiintyy erityisesti hirvien talviaikaisilla makuupaikoilla ja niiden läheisyydessä.
Hirvi on hirvikärpäsen koti, se etsiytyy hirven turkin suojaan lisääntymään ja imemään verta. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että suomalainen hirvikärpänen pystyisi tuottamaan jälkikasvua yhtä tehokkaasti missään muussa eläimessä.
Hirvikärpänen koittaa kyllä kiinnittyä esimerkiksi ihmiseen ja valkohäntäpeuraan, mutta se ei pysty lisääntymään muissa hirvieläimissä kunnolla, kertoo eläintieteen professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta.
Hän kuului tutkijaryhmään, joka tutki hirvikärpäsiä muutama vuosi sitten.
– Hirvikärpäsen esiintymisalueen metsäkauriista saatettiin löytää vain yksi tai kaksi hirvikärpäsen koteloa, kun taas samalla alueella olleista hirvien maakuupaikoista löytyi satoja koteloita.
Oulun yliopisto teki hirvikärpästutkimusta vielä muutama vuosi sitten, mutta sen jälkeen tutkimukseen ei ole saatu Kaitalan mukaan enää rahoitusta.
Mahdollista on, että hirvikärpäset sopeutuvat ajan saatossa käyttämään muitakin hirvieläimiä lisääntymiseen. Tätä asiaa ei ole kuitenkaan Suomessa tutkittu.
Ruotsissa hirvikärpäsen pääasiallinen isäntäeläin on metsäkauris, mutta se lisääntyy myös hirvessä. Voisivatko ruotsalaiset hirvikärpäset levitä myös Suomeen?
– Onhan se periaatteessa mahdollista, jos ne tulisivat maan kautta kiertämällä Pohjanlahden tai talvella jään yli. Merkkejä tästä ei ole, sanoo Kaitala.

 

AURALAINEN Kimmo Lehtinen on intohimoinen sienten kerääjä. Sieniä ei tänä vuonna vielä ole, joten Lehtisen metsäretket ovat jääneet vähiin. Sen hän kyllä tietää, että hirvikärpäsiä on tänäkin vuonna liikkeellä.
– Kaveri poimi juuri kahdeksan yksilöä päästään metsäreissun jälkeen. Ja heitti kuulemma monta jo metsässä menemään.
Lehtisen huomion mukaan hirvikärpäsiä on siellä missä hirviäkin.
– Hirvien polut, siellä ovat hirvikärpäsetkin, hän tiivistää.
Sienestäjän mukaan hirvikärpäset ovat erittäin sitkeitä ötököitä.
– Jos sienivaatteet heittää koriin metsäreissun jälkeen ja laittaa ne parin päivän päästä uudelleen päälle, hirvikärpäset kaivautuvat vaatteista esiin ja alkavat kulkea niskaa pitkin jo automatkalla.
Lehtistä hirvikärpäset eivät haittaa, jostain syystä ne eivät pure sienestäjää.
– Toisia ne purevat. Tuntuu erikoiselta, että toisia ne pistävät tai purevat ja toisia eivät.
Hän on kehittänyt hiuksiin eksyneille hirvikärpäsille pienen ohjelmanumeron metsässä.
– Otan ne tiukkaan otteeseen sormien väliin ja heitän ötökän hämähäkin seittiin. Siinä on ihmettelemistä, kun hämähäkki tulee ja hirvikärpänen kohtaa loppunsa, naurahtaa Lehtinen.

 

Hirvikärpäsen takertuminen ihmiseen on aina virhe. Pusikossa pää alaspäin ohikulkevaa hirveä kyttäävä ötökkä pystyy lisääntymään hyvin vain hirvessä. Ihmisen veri ei sille kelpaa. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo.

 

KUUMALLA JA KUIVALLA kesällä ei ole vaikutusta hirvikärpästen määrään. Niiden lukumäärä riippuu yksinomaan hirvien tiheydestä alueella.
– Hirvikärpänen lentää syksyllä hirven turkkiin ja pudottaa siipensä. Sitten sen pitää löytää turkista kumppani, jonka kanssa pariutua. Hirvikärpänen imee verta hirvestä läpi talven, kuvailee professori Arja Kaitala.
Hirvikärpäsen toukat elävät naaraan sisällä koko toukkavaiheen ja naaras synnyttää kotelovalmiin toukan. Kotelot tippuvat hirvestä maahan läpi talven aina alkukesään asti.
Tutkimusryhmän mukaan naaras tekee arviolta yhden kotelon joka viikko.
Hirvikärpäsen kotelovaiheen pituus riippuu kesän lämpösummasta. Yleensä kotelot kuoriutuvat elokuun lopussa.
Tänä vuonna hirvikärpäset ovat olleet aikaisessa, sillä koteloiden kuoriutuminen on aikaistunut lämmön takia.
– Hirvikärpänen ei kestä kuivuutta, mutta ilmeisesti maan pinnalla on ollut tänäkin vuonna riittävästi kosteutta ja se on selvinnyt ihan hyvin.
Hirvestä tipahtanut kotelo ja siitä kuoriutunut hyönteinen ei liiku kauas.
– Kotelot tippuvat hirvien makuupaikkoihin ja kuoriutunut aikuinen voi lentää ainakin kilometrin verran.

 

JOS ETSII hirvikärpäsvapaata metsäaluetta, Esa Lähteenmäki suosittelee Harjureittiä. Reitin puuhamiehen mukaan kuivalla harjualueella näitä ötököitä on vähän.
– Harjulla on vähän vettä ja kuivana kesänä myös vähän ruokaa hirville. Sen myötä hirvikärpäsiäkään ei täällä ole.
Harjun reunoilla ja soiden lähettyvillä asia on jo toisin.
Lähteenmäki ei hirvikärpäsistä erityisemmin hätkähdä.
– Ei minulle niistä ole ollut haittaa, mutta ei kai kukaan voi sanoa, että niistä tykkäisi.

 

MONI SAA hirvikärpästen puraisusta eli sen yrityksestä imeä verta ihmisestä allergisia reaktioita. Kaitalan mukaan reaktiot vain pahenevat sitä mukaan mitä useampia puremia tulee.
– Ihmiset altistuvat hirvikärpäselle ja saavat kovempia reaktioita uusien puremien myötä.
Oulun yliopiston tutkimuksessa ei huomattu, että hirvikärpäskarkotteet toimisivat.
– Karkotteita pitäisi panna hiusjuuriin, eikä sinne niitä kukaan laita. Emme huomanneet, että mikään karkote toimisi, kertoo Kaitala.
– Hirvikärpäset hakeutuvat tummaan, karheaan ja karvaiseen. Hiuksia ei kannata pahemmin metsässä näytellä.
Professorin mukaan parhaiten karkottajana toimii tiivis, harsokankainen takki. Hän kehottaa myös liikkumaan metsässä isompikokoisen kaverin seurassa.
– Itse huomasin pienikokoisena, että vieressä oleva isompi kaveri keräsi enemmän hirvikärpäsiä, naurahtaa Kaitala.

Hirvikärpästä tutkittiin noin 10 vuotta sitten isossa tutkimuksessa. Sen jälkeen tämän hyönteisen tutkimus on hiipunut. Kuva: Timo Harju.

AIKAISET PAKKASETKAAN eivät tuo helpotusta, jos hirvikärpäset ärsyttävät. Oulun yliopiston tutkimuksessa todettiin hirvikärpäsen kotelon kestävän neljä päivää 26 asteen pakkasessa.
– Myös vastakuoriutuneet aikuiset kestävät 20 asteen pakkasia.
Hirvikärpänen ei kuitenkaan lennä, jos lämpötila on alle 10 astetta.
– Se ei kuole, mutta se jää odottamaan kunnon lentosäätä, kuvailee Kaitala.
Hirvikärpäsen tappaminen on hankalaa. Se ei ole moksiskaan lyönneistä tai puristamisesta. Litteä ja sitkeä hyönteinen kuolee vasta, kun sen ruumiin rikkoo esimerkiksi kynnen kärjellä.
– Se on ehkä kehittynyt sellaiseksi, jotta hirvi ei pysty saamaan hyönteistä millään pois. Se pysyy hirven turkissa yhdeksän kuukautta syksystä kevääseen, kertoo Kaitala.

 

HIRVIKÄRPÄNEN
Uusi vai vanha hyönteinen?

  • Hirvikärpänen tuli Suomeen 1960-luvulla Karjalan Kannaksen kautta.
  • Hyönteinen levisi samalla kun Itä-Suomen hirvikannat kasvoivat ja levittäytyivät muualle.
  • Hirvet kuolivat Suomessa lähes sukupuuttoon sotien aikana.
  • Tutkijat eivät tiedä varmuudella, oliko Suomessa hirvikärpäsiä 1900-luvun alussa.
  • Noin 20 vuotta sitten hirvikärpäsen leviäminen näytti pysähtyvän poronhoitoalueen reunalle.
  • Hirvikärpänen ei pysty lisääntymään tehokkaasti porossa.

 

 

 

 



Kesälehti 2018
Digilehti

Lue Auranmaan Viikkolehti

Auranmaan Viikkolehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta tästä irtonumero

Tilaa Auranmaan Viikkolehti digitaalisena versiona

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Arkistot