Varsinais-Suomen kunnissa on lukuisia erilaisia tulkintoja siitä, mitä ja miten oppilaiden tietoja voidaan Wilmasta avata oppilashuollon käyttöön. AVL selvitti maakunnan lukuisat Wilma-käytännöt.
Valtakunnallisia ohjeita on odotettu kuukausikaupalla. Opetushallitus lupaa, että ohjeet ovat vihdoin tulossa.
Lähes jokaisella Varsinais-Suomen kunnalla on oma tulkintansa siitä, miten opiskelijahallinto-ohjelma Wilman tietoja voidaan avata Varhalle siirtyneille oppilas- ja opiskeluhuollon tekijöille. Tiukka tulkinta tietosuoja-asetuksesta ja tietosuojalaista on johtanut kunnissa siihen, että lapsilla ja nuorilla on hankaluuksia saada oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluita. Koulujen henkilökunta taas kuvaa nykyistä tilannetta sietämättömäksi ja kaipaa tarkkaa ohjeistusta.
Vain kaksi varsinaissuomalaista kuntaa kertoo, että Wilma on esimerkiksi terveydenhoitajien, kuraattoreiden ja psykologien käytössä. Asia ilmenee TS-Yhtymän lehtien keräämistä tiedoista Varsinais-Suomen kunnista.
Kaksitoista kuntaa on linjannut, että Wilma ei ole oppilashuollon käytössä, ja kolmetoista kuntaa tulkitsee asiaa niin, että Wilma on osittain Varhan palvelukseen siirtyneen henkilöstön käytössä.
– Tilanne on hyvin sietämätön. Nykyisen tilanteen vuoksi oppilaita tippuu oppilashuollon piiristä. Tiedämme, kuinka tiivis aikuisten yhteisön pitäisi olla, jotta voisimme täysimääräisesti tukea oppilaitamme. Suuri ja painava seinä on nyt tullut väliin ja siihen kyllä moni oppilas putoaa, tiivistää Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola.
Tausta: Tästä Wilma-sotkussa on kyse
- Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten oppilashuoltopalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden alussa.
- Esimerkiksi kouluterveydenhoitajien, psykologien ja kuraattorien työantaja vaihtui kunnasta hyvinvointialueeksi.
- Samalla oppilashuollon yhteydenpito oppilaisiin ja tiedonsaanti oppilaista tuli ongelmaksi tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain puitteissa.
- Kunnat ovat tulkinneet tietosuojalakia eri tavoin ja siksi oppilashuollon pääsy oppilaiden tietoihin ja yhteydenpitoon Wilma-ohjelman kautta on järjestetty kunnissa lukuisin eri tavoin.
- Osa kunnista on avannut oppilashuollolle tietoja ja yhteydenpitomahdollisuuksia Wilmaan, osa on estänyt pääsyn kokonaan.
- Suurin osa Varsinais-Suomen kunnista on mahdollistanut jollain tapaa oppilashuollon ja oppilaiden viestittelyn, mutta estänyt pääsyn oppilaan muihin tietoihin.
- Tämä on johtanut siihen, että lapsilla ja nuorilla saattaa olla hankalaa saada oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluita.
- Kunnat ja koulut ovat kaivanneet tietosuoja-asiaan valtiovallan selkeää ohjeistusta vuoden alusta alkaen.
- Ongelmaa on käsitelty laajasti esimerkiksi mielipidekirjoituksissa ja asiasta on tehty valtuustoaloitteita.
Perusopetusjohtaja Jouni Karvonen Koskelta kertoo, ettei Wilma ole Koskella oppilashuollon käytössä. Yhteyttä vanhempiin ja oppilaisiin pidetään puhelimella ja sähköpostilla.
– Valitettavasti tällä hetkellä tilanne on tämä, toivottavasti tilanne muuttuu pian valtakunnallisesti, Karvonen toteaa.
Oripäässä on päädytty välimuotoon. Sivistysjohtaja Mika Virtanen sanoo kunnan päättäneen, että Varhan oppilashuollon työntekijät voivat käyttää Wilmaa yhteydenpitovälineenä.
– Eli he pystyvät lähettämään viestejä huoltajille Wilman kautta.
Virtanen kaipaisi asiaan kuitenkin selkeämpiä ohjeita, sillä hänen mukaansa ne ovat olleet ristiriitaisia.
– Eri tahot ovat lausuneet eri lailla.
Pöytyällä Wilma ei ole oppilashuollon käytössä. Tunnusten palauttamisesta tehtiin valtuustoaloite syksyllä. Aloite käsiteltiin sivistyslautakunnassa, mutta se ei tuonut tilanteeseen muutosta. Yhteyttä pidetään sähköpostitse ja tekstiviestein. Tilanteeseen odotetaan parannusta opetushallituksen linjauksesta.
Yhtenäiskoulun rehtori Taija Marttila Aurasta kertoo, että Wilma on käytössä. Yhteyttä oppilaisiin pidetään Wilman välityksellä, puhelimitse tai tapaamisten avulla.
Marttilassa Wilma ei ole ollut opiskeluhuollon käytössä vuoden alusta alkaen.
Pienessä kunnassa on yksi 150 oppilaan alakoulu, eikä omaa yläastetta tai lukiota. Yhteydenpito onnistuu puhelimella tai sähköpostilla, eikä erityisiä ongelmia ole tullut.
– Olemme pieni koulu, jossa myös oppilaat suoraan hihasta nykäisemällä saavat yhteyden opiskeluhuollon ammattihenkilöihin, rehtori ja sivistysjohtaja Satu Virtanen muistuttaa.
Marttilassa puitiin Wilman käyttöä viime syksyn aikana, kun tiedossa oli, että opiskeluhuolto siirtyy hyvinvointialueelle. Lopulta päädyttiin siihen, ettei Wilma ole käytössä.
– Tiedän, että osa kunnista on päätynyt omaan ratkaisuunsa. Olen odottanut Opetushallitukselta selkeää ohjeistusta asiaan, Satu Virtanen sanoo.
LIETO TAAS ON valinnut Wilman käyttöoikeuksissa monia muita kuntia väljemmän tulkinnan. Lieto on antanut oppilashuollolle pääsyn kaikkiin heidän arjen työhönsä vaikuttaviin perustietoihin, kuten oppilaiden yhteystietoihin.
Sivistystoimialan johtaja Laila Mäkelä perustelee tulkintaa asiakkaan edulla.
Liedon näkemys on varsin salliva, mutta johtava rehtori, Ilmaristen koulun rehtorina toimiva Pekka Teittinen kokee silti, että linjaus ei ole riittävä.
– Varsinkin koulukuraattoreiden ja psykologien tulisi saada laajemmat oikeudet. He eivät Liedossakaan näe enää työlleen hyvin tärkeitä tietoja, kuten poissaolojen syitä, tuntimerkintöjä, oppilaan tuen tasoa tai esimerkiksi lukihäiriökartoituksiin vahvasti liittyviä koearvosanoja. Varsinkin koulukuraattorille tulevat asiat ovat usein akuutteja, ja tietojen selvittäminen opettajilta vie aina aikaa.
Laitilassa lakia tulkitaan tiukasti ja Wilman oikeuksia ei luovuteta Varhan henkilöstölle. Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi kuraattori tai terveydenhoitaja tarvitsee oppilaasta tietoja, hän tekee kirjallisen tietopyynnön. Tietopyynnöstä tulee käydä ilmi, minkä lain puitteissa tietoja halutaan. Rehtori arvioi, luovutetaanko oppilaan tietoja pyynnön perusteella vai ei.
Uudessakaupungissa oppilashuolto on aiemmin päässyt näkemään Wilman kautta tietoja esimerkiksi oppilaan poissaoloista tai tuntikäyttäytymisestä. Oppilashuolto on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jolla pyritään vähentämään esimerkiksi koulupudokkaiden määrää.
Nykytilanteessa Uudenkaupungin opetustoimenjohtajan Arja Kitolan mukaan ongelmallista on jo se, että pelkästään Varhan oppilashuoltopalvelun asiakkuus on koulun suuntaan salassa pidettävää palvelua.
– Koulu ei siis välttämättä tiedä, saako joku oppilaista lisätukea hyvinvointialueelta, Kitola huomauttaa.
Opetushallitus on ohjeistanut, että tietoja pyydettäessä hyvinvointialueen henkilökunnan on kyettävä yksilöimään, mitä tietoja tarvitaan ja millä perusteella. Salassa pidettäviä tietoja voi luovuttaa ainoastaan oppilaan tai huoltajan suostumuksella.
– Kokemukseni mukaan Varhasta on tullut kovin vähän tiedonluovutuspyyntöjä, sanoo Kitola.
Tällä hetkellä kouluissa odotellaan Opetushallituksen tarkempia linjauksia siihen, kuinka koulumaailma, hyvinvointialueet ja tietosuojakysymykset tulisi sovittaa yhteen. Tuorein ohjeistus on viime joulukuulta, ja kunnille luvattiin täsmennetympi ohjeistus tämän vuoden helmikuuhun mennessä.
– Eihän se ole hyvä asia, että kunnissa on eri käytäntöjä. Eniten kuitenkin vaivaa se, että joudumme odottamaan Opetushallituksen linjausta. Järkevintähän se olisi, että kaikki toimisivat samalla tavalla, toteaa Vehmaan kunnan rehtori-sivistystoimenjohtaja Esa Vehviläinen.
Kitola toteaa, että lainsäätäjätahot eivät ole hyvinvointialueita valmistellessa ottaneet koulujen viestiä riittävän vakavasti,eikä hyvinvointialueille ole perustettu omia oppilashuollon rekistereitä.
– Oppilashuolto näytti Varhan valmistelussa muutenkin olevan kovin pienessä roolissa suurten sote-palveluiden rinnalla. Jos ennaltaehkäisevä oppilashuolto ja moniammatillinen yhteistyö eivät toimi maksimaalisella tavalla, joutuu suuri määrä lapsia ja nuoria erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluihin, tiivistää Kitola.
Turussa oppilas- ja opiskelijahuolto pääsevät Wilmassa oppilaan perustietoihin ja voivat käyttää sitä viestintään.
– Minkäännäköistä hyötyä tästä muutoksesta ei ole seurannut, mutta suunnattomasti haittaa oppilas- ja opiskeluhuollolle kylläkin, toteaa Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen.
Wilma-selvityksen tekivät yhteistyönä TS-Yhtymän lehdet Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti, Turun Sanomat, Uudenkaupungin Sanomat.
Opetushallitus: tulkintaohjeet tulossa muutaman viikon kuluttua
Johanna Käkönen
Varsinais-Suomen kunnissa ja kouluissa Wilman käyttöoikeuksien tulkintaohjeita on kaivattu kuukausitolkulla.
Opetushallituksesta luvataan, että ohjeistus on vihdoin tulossa, tosin vasta muutaman viikon sisällä.
Kyseessä on juridinen ohjeistus siitä, mitä tietoja voi näyttää ammattiryhmäkohtaisesti Wilman tai jonkun muun opiskelijahallinto-ohjelman sisällä ja miten tietoja voi avata tai piilottaa.
– Arkkitehtuurityö on saatu valmiiksi elokuussa ja tukimateriaali sen rinnalle on nyt viime metreillä. Tulemme järjestämään koulutus- ja tukitilaisuuksia kunnille ja kouluille, kertoo opetusneuvos ja juristi Laura Francke Opetushallituksesta.
Francken mukaan työ vaatii kuntien hallinnossa teknistä osaamista.
Uusi ohjeistus ei siis poista tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain tuomia rajoituksia, vaan se kertoo, miten niitä kuuluu tulkita ja miten ohjelmaa pitää säätää pykälien vaatimalla tavalla.
– Wilman lisäksi kouluissa tarvitaan muitakin tiedonsiirtotapoja. Niitä on tarvittu aina ja tarvitaan jatkossakin, täsmentää Francke.
Myös paikallinen tulkintavastuu säilyy.
– Paikallisesti pitää katsoa ammattihenkilön tehtävänkuvaus ja sen myötä käyttöoikeuksien rajaukset. Jos esimerkiksi terveydenhoitajan työ kattaa vain tietyt koulut isossa kunnassa, pitää tietojen näkymiseen liittyvä rajaus tehdä hänen työhönsä kuuluvien koulujen mukaan.
– Meille tärkeää on, että ammattihenkilöt saavat työnsä hoidettua, eli jokaisen tehtävän kannalta olennaiset tiedot siirtyvät niin, että tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain pykäliä noudatetaan.