Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien kynnyksellä muistetaan veteraaneja, jotka takasivat uhrauksillaan itsenäisyytemme jatkumisen.
Kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa on veteraaneja elossa, joissakin kunnissa kuitenkin jo todella vähän. Aurassa ja Pyhärannassa on tilastotietojen mukaan enää kaksi veteraania kummassakin.
Kaikkiaan kymmenessä maakunnan kunnassa on enää alle kymmenen veteraania. Kustavissa ja Oripäässä on kummassakin neljä veteraania elossa.
Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo lähes 93 vuotta. Myös Varsinais-Suomessa keski-ikä on lähes 93 vuotta, arvioi toiminnanjohtaja Osmo Suominen Varsinais-Suomen sotaveteraanipiiristä.
– Nuorin veteraanimme on auralainen Yrjö Sirkiä. Hän on syntynyt vuonna 1932. Hänen sotatarinansa vuoden 1944 kesältä on poikkeuksellinen.
– Meillä on maakunnassa myös runsaasti yli satavuotiaita veteraaneja.
Auralainen Yrjö Sirkiä on Suomen nuorimpia sotaveteraaneja. Hänen tarinansa on kerrottu useissa haastatteluissa.
Sirkiä toimi lähettinä sotatoimialueella synnyinpitäjässään Kuolemajärvellä Kannaksella, vain 12-vuotiaana. Lähettiä tarvittiin viemään tietoa alueen taloihin, jos tulee äkkilähtö. Ja sellainen tuli, kesäkuussa vuonna 1944, jolloin puna-armeija oli juuri murtanut suurhyökkäyksellä suomalaisten pääaseman Karjalan Kannaksella.
Sirkiä sai tehtäväkseen kiertää talosta taloon ilmoittamassa, että kodit pitää jättää, asemalla on oltava neljän tunnin kuluttua. Rintamalinjalle oli Kuolemajärveltä matkaa vain 70 kilometriä linnuntietä pitkin.
Kannakselta Yrjö Sirkiä, hänen äitinsä ja neljä muuta sisarusta saapuivat härkävaunulla Paimion asemalle, josta matka jatkui edelleen Sauvoon. Isä palasi sodasta perheensä luokse myöhemmin.
Perhe muutti Sauvosta ensin Kodisjoelle, sieltä myöhemmin Auraan, jossa Yrjö Sirkiä edelleen asuu.
Varsinais-Suomen sotaveteraanipiirin keräämässä lukumäärätilastossa ovat mukana kaikki veteraanit, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus. Viimeiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi linnoitustyössä olleet henkilöt ja heidän huoltojoukkonsa.
Eniten veteraaneja asuu Varsinais-Suomessa Turussa, toiseksi eniten Salossa. Turussa veteraanitunnuksen omaavia on 458 ja Salossa 146. Muissa maakunnan kunnissa ei päästä lähellekään sataa veteraanien määrässä.
Kuntakohtaisissa luvuissa on mukana siis miehiä ja naisia. On arvioitu, että naisten osuus veteraanitilastoissa ohittaa miehet vuonna 2019.
Turkulainen veteraani Pentti Alikoivisto syntyi Vahdolla neljä vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Alikoivisto hakeutui 18-vuotiaana vapaaehtoisena sotaan.
– Se oli marraskuun viimeinen päivä vuonna 1939, kun minä lähdin sotaan. Isä toi hevosella kolmen aikaan yöllä kokoontumispaikalle.
Alikoiviston perheestä viisi veljestä lähti sotaan, yksi veljistä kaatui ja toinen invalidisoitui. Siskot kuuluivat Lotta Svärd -järjestöön ja toimivat ilmavalvonnassa sodan aikana.
– Haluan korostaa naisten asemaa sodan aikana sekä kotirintamalla että lottina. Naiset olivat tärkeässä roolissa koko ajan. Ilman heitä ja heidän kovaa työtään ei olisi pärjätty kummassakaan paikassa, Alikoivisto kertoo Turun Sanomien haastattelussa.
Toiminnanjohtaja Osmo Suominen Varsinais-Suomen sotaveteraanipiiristä muistuttaa, että monet sotien veteraanit kärsivät nykyään yksinäisyydestä.
– Vaikka veteraaneilla on lapsiakin, niin yksinäisyys on suuri huolenaihe.
Toinen Suomisen huoli koskee rahaa ja tasavertaisia palveluja kaikille veteraaneille.
– Itsenäisyytemme juhlavuotena veteraanien määräraha on noussut. Se on merkinnyt kotiin vietävien palvelujen ja kuntoutuksen lisäystä.
– Sotaveteraanien liitto ja rintamaveteraanien liitto vaativat lakia, jossa kaikille veteraaneille taataan samanvertaisen palvelut. Samaan tapaan, mikä nykyään on voimassa sotainvalideilla.
Somerolainen sotainvalidi Eino Simola, 95, aloitti sotataipaleensa yhdeksäntoistavuotiaana vuonna 1941. Hän haavoittui vuoden 1944 perääntymisvaiheessa, kun vihollisen kranaatti räjähti muutaman metrin päässä.
– Sirpaleet menivät oikeasta olkapäästä läpi. Siihen pläntättiin sellainen rätti päälle ja sitten mentiin taas. Sain siihen hoitoa vasta hieman myöhemmin, kun pääsin sotasairaalaan, Simola muistelee Somero-lehden Suomi 100 -liitteessä.
Kaikkiaan Suomessa elää tällä hetkellä noin 15 000 sotaveteraania, heistä sotainvalideja on 2 000. Lisäksi on 30 000 puolisoa tai leskeä.
Veteraanien määrä on nykyisin enää viidennes vuosikymmenen takaisesta, jolloin elossa oli lähes 85 000 veteraania.
Seuraavan vuosikymmenen aikana luvun ennakoidaan putoavan alle tuhannen. Alle sadan vetaraanien määrä laskee 2030-luvulla, ennakoivat järjestöt.