PÖYTYÄ/Kyrö. Auranmaata järkytti syyskuun lopussa uutinen Killanmäen tanssilavan palosta. Killanmäki oli maankuulu tanssipaikka varsinkin 1950–1970-luvuilla. 1940-luvun loppupuolella valmistunut tanssilava oli tärkeä tulonlähde sitä ylläpitäneelle Karinaisten Kunnolle.
Kari ja Marjatta Sävelkosken nuoruuteen kuului olennaisesti talkootyö Killanmäellä. Talkoolaisia tarvittiin niin järjestysmiehiksi, kahvilaan kuin lipunmyyntiinkin. Uutinen palosta järkytti pariskuntaa perinpohjin.
–Kyllä siinä itku tuli ja mieleen kysymys ”Miksi”. Vähitellen heräsi ajatus siitä, että pitäisi saada aikaan näyttely Killanmäen vaiheista. Jotakin, joka dokumentoisi tanssilavan eteen tehtyjä talkootunteja, Marjatta Sävelkoski kertoo.
Mukaan näyttelyprojektiin lähti myös pöytyäläinen ammattikuvaaja Pertti Kangasniemi. Suurin osa näyttelyn kuvista on Kangasniemen ottamia.
Näyttely Killanmäestä avautuu Elisenvaaran oppimiskeskuksessa Kurkisalin aulassa maanantaina 8.1. ja on avoinna tammikuun ajan.
Siellä minäkin ensi askeleeni tansiin opin varsinaisesti. Kyllä tuli muistot mahtavat mukaan tapauksesta uutisoitaessa. Erityisesti tuli mieleen , kun varusmiehenä raskain sotilassaappain 1959 liidätin tanhupariani tuliseen tangoon ainoana parina, halusin pois kun havaitsin ettei oo muita hän sano vaa että anna mennä.enkä polkenu varpaita. Toiset tuli vasta toiseen tangoon. Ne katto vaa, mutta mää sen jälkeen katosin sieltä. Ei Alik luonto kestäny tuijotusta. Olen siitä kirjottanut runon 1996 paikkeil. Se oli katala työ nurisolle, mahd kova rangaistus sietää saada
Kommenttien lisääminen on estetty.