AURA. Auran yhtenäiskoulun oppilaat menestyivät sekä kansallisesti että kansainvälisesti erinomaisesti PISA 2018 -tutkimuksessa. Koulun tulos oli kaikissa arviointialueissa keskitason yläpuolella. Valtakunnallisessa jakaumassa Aura lukeutui parhaiten menestyneeseen neljännekseen.
–Oppilailla on motivoituneet ja ammatistaan nauttivat opettajat koko yhtenäiskoulun ajan. Opettajat myös saavat keskittyä opetustyöhön ja kasvatukseen, koska kunta takaa hyvät resurssit opetuksen järjestämiselle ja oppilashuollolle, yhtenäiskoulun rehtori Ville Kouki kiittelee.
Yhdeksäsluokkalaiset Santeri Rautalin, Linda Korkiakoski ja Roni Kavén eivät äkkiseltään osaa arvailla syitä hyvään menestykseen. Opiskeluolosuhteet ovat heidän mukaansa kuitenkin kunnossa ja opettajat mukavia.
PISA-tutkimuksessa kysyttiin myös oppilaiden asenteista lukemista ja opiskelua kohtaan. Kyselyyn osallistuneet auralaisoppilaat kokivat sekä lukutaitonsa että kiinnostuksensa lukemiseen kansallista tasoa positiivisempana.
Vaikka yhteiskunta kuvallistuu ja yhä useammista asioista selviytyy puheohjauksella, Santeri, Roni ja Linda uskovat lukutaidon tärkeyteen vielä tulevaisuudessakin.
–Lukutaitoa tarvitaan erilaisissa töissä, Linda miettii.
–Lukutaito on yleinen perustaito. En usko, että esimerkiksi opiskelu kauheasti muuttuu, vaan lukemista opetetaan edelleen, Santeri puolestaan pohtii.
Hyvistä oppimistuloksista huolimatta petrattavaakin Auran yhtenäiskoululla on. PISA-tutkimuksessa kerätyt oppilaiden tuntemukset minäpystyvyydestä ja kouluyhteisön yhteenkuuluvuudesta jäivät keskitasolle tai sitä matalammalle. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan selviytymistä vaikeista tai vaativista tilanteista.
Koulumenestyksen kannalta Kouki pitää pystyvyyden- ja yhteenkuuluvuudentunteiden vahvistamista tärkeänä.
–Jos oppilas kokee kouluyhteisön turvattomana tai kokee tulevansa kiusatuksi eikä saa tilanteeseen apua, mitä todennäköisemmin hänen arvosanansa eivät ole sitä tasoa, jota ne voisivat olla ympäristössä, joka antaa työskentelyrauhan, Kouki sanoo ja toteaa, että näihin asioihin pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Ronin, Santerin ja Lindan mukaan heidän luokallaan, 9B:llä, on kohtuullisen hyvä yhteishenki, mutta parempikin voisi olla.
–Tunneilla on aika paljon säätämistä, Roni sanoo.
Yhteenkuuluvuudentunteen lisäämiseksi koululla voisi nuorten mielestä olla esimerkiksi enemmän yhteisiä tapahtumia sekä yhteistyötä eri luokkien kesken.
–Jotain urheilullista meillä on joskus ollutkin, Linda toteaa.