LOIMAA. Ilmastonmuutos on suuri ongelma, mutta Suomelle myös mahdollisuus. Työvoimapula, alhainen syntyvyys ja kuntien taloustilanne taas ovat suurimmat huolenaiheet.
Näin voisi tiivistää elinkeinoministeri Mika Lintilän ajatukset Suomen tilasta hänen puhuessaan Sarka-museon seutukaupunkiseminaarissa maanantaina.
Ongelmia on, mutta myös lääkkeitä. Lintilän mukaan ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa olisi syytä luopua paniikista ja nähdä kerrankin lasi puoliksi täytenä.
–Ilmastonmuutos on suuri globaali haaste, mutta Suomelle myös mahdollisuus. Harvassa maassa on niin paljon esimerkiksi kiertotalouteen liittyvää osaamista kuin Suomessa. Sama pätee moneen muuhun ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvään alaan, Lintilä painotti.
Määräävä vähemmistö
Lintilä kaipasi muutosta keskustelukulttuuriin.
–Tässä ajassa käy usein niin, että vähemmistö määrittelee mitä enemmistön pitäisi ajatella. Verisen pihvin saa edelleen syödä ja vanhan Toyotan käynnistää. Keskustelu pitäisi siirtää syyllistämisestä ilmastonmuutoksen tuomiin mahdollisuuksiin, Lintilä painotti ja muistutti, että pieni kansa on vahva vain silloin, kun se on yhtenäinen.
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, mutta kotoisiakin haasteita Suomessa riittää. Yksi niistä liittyy väestörakenteeseen. Suomessa syntyi viime vuonna vain 45 000 lasta, mikä on todella vähän.
Seutukaupunkien ja niitä ympäröivien maaseutualueiden ongelmana on väestön väheneminen. Alhaisen syntyvyyden ohella ongelma on ihmisten pakkautuminen suurimpiin keskuksiin. Muiden alueiden on siis pidettävä entistä paremmin huolta vetovoimastaan.
–Pitää olla vetovoimaa ja pitovoimaa. Palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien pitää olla kunnossa. Monille perheille lasten harrastusmahdollisuuksilla on suuri merkitys, kun mietitään muuttoa, Lintilä muistutti.
Monien kielten Pohjanmaa
Työvoimasta poistuu vuosittain 10 000 ihmistä enemmän kuin tulee uusia tilalle, Lintilä muistutti.
Ratkaisua työvoimapulaan on hänen mukaansa turha toivoa tuottavuuden lisäämisestä.
–Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta on pidettävä huolta siitä, että ulkomailta tuleva työntekijä saa saman palkan kuin suomalainenkin. Esimerkiksi omalla kotiseudullani Pohjanmaalla maataloudessa ei tultaisi toimeen ilman ukrainalaista ja valkovenäläistä työvoimaa.
–Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ulkomaista työvoimaa osataan hyödyntää erityisen hyvin. Esimerkiksi Närpiössä suomi on vasta viidenneksi puhutuin kieli. Ilman ulkomaista työvoimaa tomaatteja ei saataisi sieltä kauppoihin, Lintilä havainnollisti.