Aurassa selvitellään uimahallin tukea – Tarvasjoen lähikuntia herätellään yhteistoimintaan

0
Vesiliikuntaryhmät ovat olleet osa hallin säännöllistä toimintaa. Aurassa halutaan nyt, että liikuntamahdollisuudet Tarvasjoen uimahallissa jatkuisivat. Kuva: AVL:n arkisto/Marika Timonen

AURA. Auran kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Leino (sd) teki maanantaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa Tarvasjoen uimahalliin liittyvän selvitysaloitteen.

Leino haluaa Auran selvittävän, millä toimenpiteillä ja sitoumuksilla olisi mahdollista taata uimahallitoiminnan jatko Auranmaalla. Auran tulisi myös selvittää naapurikuntien, ainakin Marttilan, Pöytyän ja Kosken halukkuutta liittyä yhteisen uimahallin ylläpitoon.

Leino edellytti, että asiaa selvitellään sekä Liedon kunnan että Tarvashovin mahdollisten uusien omistajien kanssa, joskin hän totesi, että käytännössä jäljellä lienee enää neuvottelu hallin mahdollisen uuden omistajan eli Tarvashovi Oy:n kanssa.

Tukimahdollisuuksina Leino toi esille joko osaomistajuuden tai käyttöoikeuksien varaamisen uimahallista.

Hän muistutti Tarvashovin uimahallin olevan Auranmaan alueella ainoan. Sitä käyttävät Aurasta sekä koululaiset että muut kuntalaiset. Leino totesi kohtuullisen lähellä Auraa olevan uimahallin monipuolistavan kuntalaisten mahdollisuuksia huolehtia terveydestään.

Liikuntamahdollisuuksien monipuolistajana se on myös kunnalle tärkeä vetovoimatekijä. Myös ympäristönäkökohdat puoltavat jo rakennetun ja kuntaa lähellä olevan uimahallin toiminnan turvaamista.

Oman uimahallin rakentaminen ei ole Leinon mielestä tänä päivänä realistista Auran kokoiselle kunnalle.

Valtuustossa aloitetta kommentoivat tässä vaiheessa valtuuston puheenjohtaja Heikki Isotalo (kok), Matti Leppäkoski (kesk) ja Ari-Pekka Haapanen (ps).

–Tarvasjoen uimahalli on auralaisille lähin ja kuntalaiset käyvät siellä uimassa, joten jonkinlainen kannanotto sen tulevasta käytöstä voisi olla hyvä. Yksityisessä omistuksessa hallin käyttökustannukset ehkä saadaan pienemmiksi kuin kunnan uimahallissa, arveli Leppäkoski.

Myös Haapanen näki mahdolliseksi tukea uimahallin toimintaa jollakin tavalla, joskin pitkäaikaisena tavoitteena pitäisi olla Auran oma uimahalli.

Isotalo puolestaan tunnustautui itsekin hallin käyttäjäksi ja pitävänsä aloitetta kannatettavana.

Auran kunnanjohtaja Mika Joki kertoo kunnanhallituksen käsittelevän aloitetta asiaa todennäköisesti 23. maaliskuuta. Tätä ennen asiassa tehdään alustavaa virkamiesselvittelyä.

Erittäin rohkaisevaa

Tarvashovi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Mustamäki on erittäin ilahtunut Aurassa tehdystä aloitteesta. Hän kertoo yhtiön olevan valmis asiaa koskeviin esineuvotteluihin jo nyt.

Aura, Pöytyä ja Marttila ovat aikaisempina vuosina varanneet hallista uimahallivuoroja koululaisryhmille. Lisäksi hallissa käy vaihtelevia määriä muuta väkeä Aurasta, Marttilasta ja Pöytyältä.

–Viime vuonna koululaiskäyttö tosin väheni, koska Lieto ei enää tarjonnut koululaisvuoroihin liitettynä uimaopetusta, vaan kunnat joutuivat hankkimaan sen erikseen, Mustamäki kertoo.

 

Naapurikunnat varovaisen myönteisiä

KOSKI, MARTTILA, PÖYTYÄ. Kosken, Marttilan ja Pöytyän kuntien viranhaltijoille uimahallialoite tuli yllätyksenä, mutta missään sitä ei suoralta käsin tyrmätty.

Marttilan kunnanjohtaja Carita Maisila oli ilahtunut aloitteesta.

–Olemme olleet Marttilassa tosi harmistuneita ja pettyneitä Liedon valtuuston uimahallin lopettamista koskevaan päätökseen. Marttilan koululaiset ja esikoululaiset käyttävät hallia samoin kuin myös muut kuntalaiset. Kouluillehan uimaopetus on paitsi tosi tärkeää, myös pakollista, mutta esikoululaisillekin se on hyvästä, koska se luo valmiudet osallistua kunnan järjestämiin uimakouluihin, Maisila toteaa.

Hän arvioi, että Marttila voisi neuvotella Tarvashovi Oy:n kanssa vaikka hallin käyttövuorojen varaamisesta vuosisopimusperiaatteella.

–Hyvinvointi ei lopu kuntarajoihin, muistuttaa puolestaan Kosken kunnanjohtaja Jukka Matilainen.

Yhteistyöhanketta ei kannata hänen mielestään tyrmätä ainakaan suoralta kädeltä ja hän arvelee, että Koski voisi osallistua ainakin uimahallin erilaisten rahoituskanavien selvittämiseen. Tähän saakka koskelaiset ovat tosin hyödyntäneet lähinnä Someron uimahallia.

Pöytyän hallintojohtaja Paula Pekkola uskoo, että Pöytyä voi osallistua jossakin määrin uimahalliyhtiön tukemista koskevaan selvitystyöhön. Eri vaihtoehdoista hän pitää koulujen uintivuorojen varaamista ainakin jossain määrin mahdollisena, mutta tätä laajempaan yhteistyöhön sitoutuminen lienee vaikeaa.

–Meillä on taloudessa vaikeat ajat ja on otettava huomioon myös se, että Pöytyän kunta on pinta-alaltaan laaja, hän muistuttaa.