Pöytyän suurin maataloustukien saaja on maitotila

0
Taija ja Timo Arvelan mielestä lehmien jaloittelutarha on tärkeä asia eläinten hyvinvoinnin kannalta. Auranmaan Viikkolehti kirjoitti laajenevasta tilasta viime keväänä. Arkistokuva: Jorma Kaarto.

Timo Arvela keräsi Auranmaalla suurimmat maataloustukipotin. Pöytyäläinen Arvela sai hanketukia lähes 903 000 euroa.

Arvela rakensi viime vuonna tilalleen uuden pihattonavetan. Arvelan tila on maidontuottaja.

Pöytyältä löytyy muitakin isoja tiloja, jotka nousevat maakunnan listalla. Koskisen tila sai sekä viljelijä- että rakennetukia yhteensä 707 000 euroa.

Alajoen tilan tukimäärä oli reilut 642 000 euroa. Siitä suurin osa oli rakennetukea.

Auranmaan maataloustuet 2019
Tuensaaja Kunta Viljelijätukea Rakennetukea Tuet yhteensä
ARVELA TIMO PÖYTYÄ 116 747,77 792 571,16 909 318,93
KOSKISEN TILA OY PÖYTYÄ 552 591,13 154 410,72 707 001,85
ALAJOEN TILA OY PÖYTYÄ 257 215,89 385 271,95 642 487,84
FARMI RANTANEN OY PÖYTYÄ 186 419,59 282 005,18 468 424,77
RUOHOSEN TILA OY AURA 451 421,77 0 451 421,77
MÄKILÄN TILA OY ORIPÄÄ 241 976,86 165 796,52 407 773,38
LANKISEN TILA OY ORIPÄÄ 327 724,67 30 550,47 358 275,14
MUTKALA KARI KOSKI TL 334 960,22 0 334 960,22
TIPUTALO OY PÖYTYÄ 103 661,83 209 174,22 312 836,05
LAAKSONEN HEIKKI MARTTILA 159 502,00 137 210,45 296 712,45
Lähde: Ruokavirasto.

Varsinais-Suomen suurimmat maataloustuet sai vehmaalainen Pirteä Porsas Oy. Yritys sai tukea kaikkiaan lähes 1,3 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 maksettu tuki on ollut pääasiassa rakennetukia ja osittain myös viljelijätukia.

Yrityksen päätoimiala on porsastuotanto.

Varsinais-Suomen suurimman viljelijätuen korjasi laitilalainen Mullimäki Oy. Lihakarjatilan viljelijätuet nousivat 569 000 euroon.

Koko maassa eniten erilaisia maataloustukia keräsi viime vuonna Luonnonvarakeskus. Sen tukipotti oli yhteensä 4,1 miljoonaa euroa.

Lahtelaisen Suomen metsäkeskuksen potti oli lähes 4 miljoonaa.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen, muistuttaa Ruokavirasto.
Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin viime vuonna Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Nämä maakunnat saivat yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta.
Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

 

Maataloustuet
Valtaosa on viljelijätukea

  • Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019.
  • Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 prosenttia.
  • Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,8 miljardia euroa.
  • Muita tukimuotoja ovat hanketuet, yritystuet, rakennetuet ja markkinatuet.
  • Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.
  • Ruokaviraston mukaan suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa.
  • Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.
  • Lähde: Ruokavirasto.

 

Juttua päivitetty kello 16:59 ja lisätty taulukko.