AURANMAA. Saaristomeren valuma-alueen maanviljelijät voivat nyt hakea pelloilleen kipsikäsittelyä. Viime viikolla viljelijöille lähti KIPSI-hankkeesta kirjeet, joilla pyritään innostamaan viljelijät mukaan peltojen kipsikäsittelyyn ja vesiensuojeluun. Hankkeen tavoitteena on saada kipsikäsittelyn piiriin 50 000 hehtaaria peltomaata Saaristomeren valuma-alueelta seuraavan kahden vuoden aikana.
–Noin 3400 viljelijää on saanut kirjeen, hankkeen projektipäällikkö Pekka Salminen hanketta hallinnoivasta Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta kertoo.
Aivan kaikille valuma-alueen viljelijöille kirjettä ei lähetetty. Alustavan paikkatietoanalyysin pohjalta on karsittu viljelijät, joiden pellot eivät sovellu kalkkikäsittelyyn. Tällaisia ovat Salmisen mukaan muun muassa pohjavesi- tai Natura-alueella sijaitsevat pellot tai hidasviipymäisten järvien alueet. Myöskään luomutuotantoon soveltuvaa kipsiä ei ainakaan hankkeen alkuvaiheessa ole saatavilla.
KIPSI-hankkeeseen osallistuminen on viljelijöille vapaaehtoista ja ilmaista. Kipsi myös toimitetaan peltoon levitettynä. Viljelijälle jää levityksen jälkeen tehtäväksi muokata peltolohko osana normaaleja syystöitä. Maataloustukiin tai maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän rahoitukseen kipsikäsittelyllä ei ole vaikutusta, vaikka se valtiontukea onkin.
Paitsi että kipsillä on todettu merkittävä vaikutus vesien tilaan, sen on myös todettu parantavan savimaan rakennetta.
–Kipsi vaikuttaa siten, että kiintoaineshuuhtoutumien ja fosforin määrä vähenee viiden vuoden aikana 50 prosenttia, Salminen kannustaa viljelijöitä mukaan hankkeeseen.
Haku hankkeeseen avautui tänään ja on auki 21.6. asti. Kipsikäsittelyä voi hakea nettiosoitteessakipsinlevitys.fi.
Tarvasjoen vedenlaatu tarkkailuun
KIPSI-hankkeeseen liittyen Tarvasjoelle Papinsillan liepeille asennettiin noin kuukausi sitten joen veden pinnan korkeutta ja laatua mittaava laite.
–Asennus viimeisteltiin toissa viikolla, sillä kuukausi sitten virtaama oli liian iso, Salminen kertoo.
Laitteen tarkoituksena on Salmisen mukaan mitata KIPSI-hankkeen vaikuttavuutta. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, mistä päin valuma-aluetta haussa olevat hehtaarit saadaan. Toiveena kuitenkin on, että Paimionjoen isojen sivujokien Tarvasjoen ja Vähäjoen varrelta peltoja saadaan kattavasti kipsattavaksi.
Laite tarkkailee Tarvasjoen laatua ja valumia ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Salminen kuitenkin toivoo, että laite olisi käytössä vuoteen 2025 asti.