Hevosenkasvatus on pitkäjänteistä työtä

0
Viituro on sitä mieltä, että Titta Toivoselta voisi hyvinkin löytyä taskun kätköistä leivänpala tai parikin.

PÖYTYÄ/Yläne. Heli ja Matti Säterin hevostilalla Yläneellä on pian melkoinen hulina, kun peräti kuusi suomenhevostammaa synnyttää muutaman kuukauden sisällä. Se koettelee erityisesti Helin yöunia, sillä synnytyksen lähestyessä hän tarkkailee kantavaa tammaa öisin kännykästä kameran kautta.

–Herään 15 minuutin välein tarkistamaan, onko synnytys jo käynnistynyt. Se on välillä melko rankkaa, hän kertoo vuosikymmenien kokemuksella, sillä Säterien ensimmäinen varsa näki päivänvalonsa jo vuonna 1996.

Viimeiset 15 vuotta suomenhevosravureiden kasvatus on ollut heillä tavoitteellista, ja varsoja on tähän mennessä ehtinyt syntyä kaikkiaan noin 40. Säterien pitkäjänteinen kasvatustyö ei ole mennyt hukkaan, sillä myös tuloksia on saatu. Esimerkiksi vuonna 2018 he olivat Suomen parhaat suomenhevoskasvattajat. Melko vakuuttavaa on myös se, että Suomen tämän hetken ykköshevosiin kuuluva, Säterien tallista lähtöisin oleva Costello voitti pari kautta sitten kaiken mahdollisen, mitä suomenhevonen voi voittaa.

–Se voitti muun muassa kuninkuuden, PM-mestaruuden ja Nordic King -kisan, Heli luettelee kasvattinsa saavutuksia.

Lisäksi Säterien tallissa seisoo monia muita ravikentillä menestyneitä, nykyään siitoskäytössä olevia tammoja sekä ori, kuten vaikkapa neljä kertaa kuningatarkilpailuun osallistunut Aino-Ilona ja Kilun Peedro.

–Kolmevuotiaana Peedro tuli ykköseksi heti ensimmäisessä startissaan ja juoksi samalla Suomen ennätyksen, Säterit kertovat nykyään 18-vuotiaasta, jo eläkkeelle ravitouhuista jääneestä huippuhevosesta, joka on juoksu-uransa jälkeen ehtinyt siittää yli 100 jälkeläistä.

Enemmän elämäntapa kuin ammatti

Maallikon mututuntuma saattaa olla, että ravihevosten kasvattaminen ja omistaminen voi parhaassa tapauksessa olla, jos ei nyt ihan kultakaivos, niin ainakin melko lähellä sitä. Raveja seuraavan korviin kun voittosummat tuntuvat suurilta.

Säterit naurahtavat, että kasvattaja alkaa tienata vasta, jos hevonen menestyy ravikentillä.

–Kun kasvattaja myy ravihevosen, rahalla katetaan vasta kasvatuskuluja. Varsinaisesti sillä alkaa tienata sitten, kun se alkaa voittaa kisoja, Matti valottaa ja sanoo palkkioiden olevan 5–15 prosenttia voittosummasta, hevosen iästä riippuen.

Vaikka ravureiden kasvattaminen on Helin mukaan erittäin työlästä, sitovaa ja hyvin ammattimaista, se ei kuitenkaan ole heidän pääelinkeinonsa.

–Suomessa ei ole montaa kasvattajaa, joka tällä täysin elättäisi itsensä, hän sanoo ja jatkaa.

–Kyllä tätä tehdään rakkaudesta suomenhevosiin eikä rahasta.

–Tämä on tällainen elämäntapa, lisää Matti, joka on jo reilu 20 vuotta ajanut Helin vanhempien omistamaa kasettirekkaa työkseen.

Korona koettelee myös kasvattajia

Säterit myöntävät, että koronaepidemia tuo tulevaisuudessa ison loven kassaan. Peruuntuneet ravit ja niistä menetyt tuotot eivät näy kuitenkaan vielä tänä kesänä, sillä raveista voitetut kasvattajarahat maksetaan vasta seuraavan vuoden toukokuussa.

Tänä keväänä heidän oli kuitenkin tarkoitus ajaa kuusivuotiaalla Leonorella koelähtö, jolla ratkaistaan, saako hevonen tulevaisuudessa osallistua raveihin.

–Nyt se jäi kuitenkin koronan vuoksi ajamatta, Matti pahoittelee tilannetta.

Toisaalta Heli haluaa säilyttää uskonsa tulevaan. Hän epäilee esimerkiksi sitä, että koronan vuoksi moni jättää tammojaan astuttamatta, ja siksi varsojen myynti voi olla suurempaa seuraavana vuonna.

–Itse ainakin luotan siihen.

Ravien peruuntumista vakavampaa Sätereillä on kuitenkin matkailun hiipuminen, sillä heidän pyörittämänsä koirahoitola on koronan myötä menettänyt asiakkaansa.

–Se on oikeastaan pahempi menetys taloudellisesti kuin ravit, Matti harmittelee.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here