LIETO/Tarvasjoki. Tarvasjoen Urheilijat on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä seuratoiminnan kehittämistukea, joka käytetään lasten monipuoliseen liikuttamiseen. Seura on torstaina julkistanut Hirvipassilla liikettä -hankkeen, joka tarjoaa alueen lapsille ympärivuotisen harrastusmahdollisuuden kolmeen eri lajiin. Hirvipassilla 6–12-vuotiaat lapset pääsevät harrastamaan jääkiekkoa, jalkapalloa ja yleisurheilua yhdellä kiinteällä vuosimaksulla.
–Hanke on valtakunnallisestikin merkittävä, sillä harvoin päästään ylittämän lajirajoja niin, että lapsen harrastus mahdollistuu yhdessä turvallisessa ympäristössä ympärivuoden todella edullisesti. Yhden ammattimaisesti ohjatun harjoituksen hinnaksi tulee alle 0,15 euroa per harjoitus, TarU Hockeyn toiminnanjohtaja Lauri Isotalo sanoo.
Paitsi että lapset saadaan edullisesti liikkeelle 3–4 kertaa viikossa, hirvipassin lähtökohtana on myös monipuolinen harjoitteleminen. Lajikateudelle ei jää sijaa, kun lapset kirmaavat talvella jäällä ja kesällä jalkapallo- ja yleisurheilukentällä. Tämän lisäksi hirvipassiin sisältyy lajikokeiluleirejä ja sporttikerhoja, joissa päästään kokeilemaan muitakin lajeja. Isotalo toteaa, että maaseudulla mahdollisuudet tällaiseen ovat usein vähäiset.
Lajien välinen yhteistyö on Isotalon mukaan Tarvasjoen Urheilijoissa mahdollista, koska vetäjät ovat eri lajeissa pitkälti samat. Hirvipassi-hanketta vetää TarU Hockey, jolla on päätoimisen työntekijän myötä enemmän resursseja käytettävissään kuin jalkapalloilijoilla ja yleisurheilijoilla.
TarU on jo aiemmin kokeillut vastaavanlaista toimintaa sporttipassi-nimellä. Tuolloin toimintaan ei saatu tukea eikä toiminnalla ollut yhtä vetäjää, vaan jokainen jaosto hallinnoi toimintaa omillaan. Sporttipassi sai Isotalon mukaan hyvin huomiota, mutta lapsia lähti mukaan melko vähän. Lapsia on Isotalon mukaan helppo houkutella eri lajien pariin, mutta vanhemmilla on edelleen taipumusta ohjata lapset itselle tuttuihin harrastuksiin. Nyt hän toivookin, että perheissä osattaisiin suunnitella lasten harrastustoimintaa vuositasolla.
Toiminta käyntiin kiekkoillen
Koska päätös kehittämistuesta tuli vasta huhtikuussa, hirvipassitoiminta käynnistyy syksyllä jääkiekon merkeissä jatkuen ensi vuoden kesällä yleisurheiluun ja jalkapalloiluun. Jääkiekossa lapsilla on iästä riippuen mahdollisuus osallistua joko leijonaliigaa pelaavien F2- ja G-junioreiden tai kiekkoeskarin ja kiekkokoulun toimintaan. Myös tyttökiekko on mukana hirvipassissa.
–Kiekkokoulussa ja G-junioreissa ei enää erikseen makseta kausimaksua, vaan he saavat automaattisesti hirvipassin, Isotalo kertoo ja toteaa kausimaksujen hankkeen myötä laskevan hieman kaikilla kohderyhmän joukkueilla.
Tätä kautta hirvipassitoiminnassa on jo mukana noin sata lasta. Isotalon mukaan tavoite on nostaa määrä 150 lapseen.
–Jalkapallon kävijämäärä on meillä noussut sataan, ja mukana on jo nyt paljon kahden lajin harrastajia.
Leirin puolesta jännitetään
Sportti- ja hirvipasseillaan TarU kuuluu ehdottomasti urheiluseurojen edelläkävijöihin. Isotalon johdolla TarU Hockey on hanakasti hakenut tukea toimintansa kehittämiseen. Vuonna 2014 saatiin avustusta kyläkiekkohankkeeseen ja kaudella 2017–2018 harrastepolun kehittämiseen. Nyt saatu tuki, 12 500 euroa, on suurin. Tuki kattaa Isotalon mukaan neljänneksen hankkeen kustannuksista.
Kuluneesta koronakeväästä TarU Hockey selvinnee kuivin jaloin, vaikka kausi loppuikin kesken.
–Palkkakulujen lisäksi meillä ei ole muita kuluja. Reagoimme tilanteeseen nopeasti ja halliyhtiö sulatti jään nopeasti pois, Isotalo kertoo.
Joukkueet ovat kevään mittaan harjoitelleet omatoimisesti, mutta kuinka ahkerasti, se nähdään elokuussa. Elokuussa pitäisi myös olla kiekkoleiri, jonne on jo ilmoittautunut sata lasta. Leirin peruuntuminen olisi Isotalon mukaan seuralle ensimmäinen koronavirustilanteen aiheuttava merkittävä taloudellinen menetys.