KOSKI. Koskelaisella Pietilän tilalla viljellään erilaisia viljoja, hernettä ja kuminaa, mutta mansikoistaan tila tunnetaan. Mansikkaa Heikki ja Essi Pietilä ryhtyivät viljelemään vuonna 1993, vaikka mansikkamailla lapsuudessaan ja kasvihuoneilla opiskeluaikoina työskennellyt Essi olikin vannonut, että mansikan- ja kasvihuoneviljelijäksi hän ei ryhtyisi koskaan.
–Mansikka on tuskainen viljellä, sillä se vaatii paljon käsityötä. Etenkin kun emme käytä torjunta-aineita, Pietilät toteavat.
Essin mukaan mansikan viljelyyn ryhtyminen onkin Heikin vika.
–Mansikka on niin hyvää, ei siihen kyllästy, Heikki puolustautuu ja kertoo kiinnostuksen mansikan viljelyyn periytyvän hänen 4H-neuvojana toimineelta äidiltään, jolla 1980-luvun alussa oli pieni puutarhaviljelmä.
Pietilät ovat pyrkineet pitämään tilansa perheviljelmänä, joka ei tarvitse linja-autoa poimijoiden kuljettamiseen. Tilalla viljellään avomaan mansikkaa vuodesta riippuen 2–3 hehtaarilla ja kasvihuonemansikkaa tuhannella neliöllä.
–Nykyään ihmiset haluavat tuoretta, joten kasvihuoneilla on pidennetty myyntikautta, Heikki toteaa.
Runsaasti poimijoita ja kukkia
Ulkopuolista työvoimaa tila työllistää kiivaimman sesongin aikaan toistakymmentä. Koronapandemian vuoksi tänä vuonna tilan viljelyksillä työskentelee vain suomalaisia. Pietilöiden mukaan työntekijöitä sai helposti, joskin he arvelevat, että hätäkin saattaa vielä sesongin edetessä tulla eteen.
–Kyselijöitä ja hyviä ihmisiä oli paljon, 50 haastateltiin, Essi sanoo ja kertoo kyselyitä tulleen Tampereelta, Helsingistä ja jopa Savukoskelta asti.
Suomalaisten kyvykkyyttä mansikkapellolla työskentelyyn on julkisuudessa kyseenalaistettu, mutta ainakaan Pietilöiden palkkaamista ei kukaan vielä ensimmäisen viikon jälkeen ollut luovuttanut.
Pietilät viljelevät mansikan eri lajikkeita, mutta Polka on ollut jo pitkään tilan päälajike. Avomaan ja kasvihuonemansikan viljely on Pietilöiden mukaan kaksi aivan eri asiaa, joskin pääosin samoja tauteja ja tuholaisia vastaan joutuu sekä avomaalla että kasvihuoneessa taistelemaan.
–Avomaan mansikoilla on neljän vuoden kierto, kasvihuoneeseen istutetaan joka vuosi hiihtoloman tienoilla uudet taimet, Pietilät kertovat viljelyn eroista.
Taimia Pietilät eivät itse kasvata, vaan ne tulevat muualta.
–Jos itse kasvattaa rönsyistä, taudit vain leviävät, he toteavat.
Kasvitautien leviäminen on Pietilöiden mukaan muun muassa keleistä ja lajikkeista kiinni. Esimerkiksi Fridan he ovat todenneet härmälle alttiiksi.
Lajikkeiden valinnassa Pietilät ovat pyrkineet välttämään pakkasarkoja lajikkeita. Kuluneena talvena isot vesimäärät pääsivät jonkin verran rokottamaan mansikkapensaita, mutta kukkia on nyt ollut paljon.
–Tulee paljon marjaa, mutta pientä, Heikki ennakoi.
Pietilät myyvät suurimman osan mansikoistaan suoramyyntinä kotitilalta, mutta myös Kosken ja Somerniemen torit sekä Kosken Sale ovat vakiintuneita myyntipaikkoja. Toreilla he myyvät tuoreiden mansikoiden lisäksi oman tilan mansikkamehutiivistettä, joka valmistetaan Pöytyän mehuasemalla. Mehuun Pietilät hyödyntävät kakkoslaatuiset mansikat. Essin mukaan mehussa on sekin etu, että siihen sopii hyvin pakastettu mansikka. Heikon säilyvyytensä vuoksi mansikka muutoin pitää myydä suoraan pellosta poimittuna.
Satsauksia aromikasveihin
Jos mansikoiden viljely vaatii paljon, helpolla ei päästä tilan toinen aromikas tuote kuminakaan.
–Täytyy ottaa haasteita itselle, Mustialassa kasvituotannon lehtorina toimiva Heikki sanoo kiitellen, että viime vuosi oli kuminan osalta sattumalta todella hyvä.
Kumina on hänen mukaansa kokonaisuutena mielenkiintoinen kasvi, jota suomalaiset olosuhteet suosivat maun puolesta kuten mansikkaa. Suomalaisessa kuminassa eteerisiä öljyjä on huomattavasti enemmän kuin ulkolaisissa. Vastaavasti kotimaiset mansikat ovat ulkolaisia maukkaampia.
–Etelän ihmiset hakevat mansikasta koristetta, suomalaiset makua, Heikki toteaa.
Heikin mielestä suomalaisessa maanviljelyssä ja tuotekehityksessä sekä tutkimuksessa pitäisi nykyistä enemmän satsata aromia tuottaviin kasveihin, koska olosuhteet ovat täällä niille otolliset.
–Meillä olevia harvoja kilpailuetuja, aromaattisia kasveja ja tuotteiden puhtautta, pitäisi hyödyntää, hän sanoo.
Reseptit
Heikin helppo marjapiirakka
3 dl jauhoja (voi olla erilaisia, kuten vehnä- ja grahamjauhoja)
1,5 dl sokeria
1 tl soodaa
125 g rasvaa
1,5 dl piimää
marjoja (tuoreita tai pakastettuja)
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää rasva ja piimä joukkoon. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan ja ripottele päälle marjoja. Paista noin 25 minuuttia 200 asteisessa uunissa.
Mansikkarahka
2 dl kermaa
2 prk rahkaa
ripaus piapojauhoja
sokeria maun mukaan
mansikoita
Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita muut ainekset sekaan.
Läheltä lautaselle -juttusarjassa tutustutaan auranmaalaisiin tuottajiin ja pistetään heidät kokkaamaan tuottamistaan raaka-aineista.