Kuvat kertovat entisajan Marttilasta

0

MARTTILA. Vielä yli sata vuotta sitten Paimionjoessa uitettiin tukkeja ja ruuaksi pyydystettiin lohikaloja. Kalaa saattoi olla pöydässä niinkin usein, että sanotaan maatilojen renkien jo valitelleen liharuokien puutetta. Sittemmin tukinuitto joessa on loppunut ja lohikalojen saanti estynyt patojen tukittua jokea sen alajuoksulla, mutta sama Paimionjoki Marttilan halki virtaa edelleen.
Vielä elokuun alkuun asti voi Marttilan kotiseutumuseossa tutustua Elämää Paimionjoen varrella -valokuvanäyttelyyn, joka kertoo marttilalaisten elämästä pääosin viime vuosisadalla. Marttila-Seuran kokoama valokuvanäyttely on koottu viiden aikaisemman näyttelyn pohjalta, joten vierailun aikana saa monipuolisen käsityksen siitä, miten elämä Marttilassa Paimionjoen varrella on muuttunut.
–Kun ensimmäisiä autoja kulki Härkätiellä, peltorengit tuumasivat, että kyllä tuo on hauskempaa kuin täällä pellolla talsiminen, Mikko Tegel kertoo linja-autoliikenteen alkutaipaleista.
Niinpä rohkeimmat rengeistä alkoivat linja-autonkuljettajiksi ja alkoivat ajaa mutkaista reittiä Marttilasta Turkuun. Tiet saattoivat paikoin olla kurjassa kunnossa ja nopeudet hiljaisia, joten matkanteko kaupunkiin kesti.
Eino Ruohonen on kirjoittanut, miten Kalle Heikkilän ajama ”linjapiili” lähti vuodesta 1924 alkaen aamuisin Siutilasta yhdentoista aikoihin kohti Turkua. Paluukyyti lähti Turusta Puutorilta, sillä nykyistä linja-autoasemaa ei vielä ollut.
–Pahempia kolarejakaan ei sattunut, vaikka tiet olivat vielä varsin kapeita, kuoppaisia ja mutkikkaita; niinkin suuria mutkia kuulemma oli, että pahemmat mäet kierrettiin kahteen kertaan, Eino Ruohonen kirjoittaa.
Marttila-Seuran kokoamassa näyttelyssä on suurikokoisia ja hämmästyttävän tarkkoja kuvia entisajan elämästä Marttilassa. Viisikymmentäluvulla otetussa kuvassa rakennetaan jo kymppitietä, joka mullisti liikkumisen täysin. Rakentamisessa käytettiin kirjavaa ajokalustoa, kuten armeijalta hankittuja ylijäämäkuorma-autoja.
Murroksesta kertovat kuvat entisistä Marttilan kyläkouluista, joita on ollut toistakymmentä. Oppilaitakin oli vuonna 1948 jonkin verran alle viisisataa.
–Oppilaita oli todella paljon jokaisessa koulussa. Siitä on väki vähentynyt, Maarit Kraappa toteaa.
–Kahdeksantoista eri rakennusta on ollut koulukäytössä, jos kiertokoulukin lasketaan Mikko Tegel lisää.

Marttilan kotiseutumuseo on avoinna 2.8. asti keskiviikkoisin klo 15-19 ja sunnuntaisin 11-16. Museo on avoinna myös Iivonpäivillä la 22.8.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here