Kipsikäsittely sai lupaavan vastaanoton Auranmaalla

0
Kipsikäsittely tehdään sadonkorjuun jälkeen. Viljelijän tehtäväksi jää kipsauksen jälkeen normaali muokkaus osana syystöitä. Kipsi paitsi sitoo fosforia ja kiintoaineita myös parantaa savimaan mururakennetta.

AURANMAA. Maatalouden uuteen vesiensuojelukeinoon, kipsikäsittelyyn, tartuttiin Auranmaalla kohtuullisen innokkaasti, joskin tavoiteltavaakin vielä jäi. KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Pekka Salminen kertoo, että Saaristomeren valuma-alueen kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta keskimäärin 7,48 prosenttia tulee tänä vuonna kipsattua. Auranmaalla lukema on hieman isompi, 7,73 prosenttia kelvollisesta peltoalasta.

Auranmaan kunnista ennakkoluulottomimpia oltiin Aurassa, jossa kipsatuksi tulee noin 10,4 prosenttia soveltuvasta peltoalasta. Koskellakin kipsatuksi tulee hieman reilu 9 prosenttia soveltuvista pelloista. Marttilassa viljelijöille tarjottuun maksuttomaan Saaristomeren suojeluhankkeeseen tartuttiin nihkeimmin. Kipsatuksi tulee soveltuvista pelloista tänä vuonna noin 3,5 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan lähes 400 Saaristomeren valumaa-alueen viljelijää lähti mukaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutettavaan kipsikäsittelyyn. Yhteensä kipsikäsittelyä haettiin noin 10 500 hehtaarille. Tavoitteena on kipsata 50 000–85 000 hehtaaria vuosien 2 020–2 022 aikana.

–Toivotaan, että ensi vuonna saadaan tuplattua vauhti, hankkeen saamasta vastaanotosta positiivisen yllättynyt Salminen sanoo.

Auranmaalta tiloja on mukana hankkeessa noin sata.

Historiallinen hanke

Kipsikäsittelyä voidaan pitää yhtenä Suomen historian suurimmista ja merkittävimmistä yksittäisistä vesiensuojeluhankkeista. Salminen toivookin, että pilottihankkeesta muodostuu osa kestävää suomalaista maanviljelystarinaa.

Paitsi vesistöjä, kipsi hyödyntää myös viljelijöitä.

–Kipsi parantaa maan mururakennetta sekä pienentää fosforin ja kiintoaineiden valumista vesistöihin, Salminen kertoo.

Kipsi onkin yksi maailman vanhimmista maanparannusaineista, mutta Auranmaan savisilla pelloilla sen käyttö on ollut vähäistä.

–Auranmaalla yleensä pellot kalkitaan, koska tavoitellaan pH:n nostoa, ja kalkitusvaikutusta tällä ei ole, kipsilevityksen urakointia Auranmaalla koordinoivan Pöytyän Maanparannus Oy:n Turkka Salmi toteaa.

Koskelainen Marko Levonen tarttui tilaisuuteen tutkittuaan kipsauksen hyötyjä.

–Mielenkiinnolla odotan, täyttääkö kipsi mainostetut kriteerit, Levonen sanoo ja toteaa ympäristötekijöiden painaneen päätöksessä lähteä hankkeeseen mukaan.

Levosen viljelemistä pelloista noin 80 hehtaaria saa kipsikäsittelyn.

–Ihan kaikille pelloille kipsiä ei voida levittää, koska osa sijaitsee pohjavesialueilla, hän kertoo.

Sadon kypsymistä odotellaan

Salmisen mukaan osa kipsaukselle asetetuista rajoituksista on sellaisia, jotka saattavat vielä muuttua. Esimerkiksi pohjavesien osalta rajoituksissa on hänen mukaansa ylivarovaisuutta, sillä turhia riskejä ei haluta ottaa. Kevään aikana on myös käynnistetty lisäselvityksiä esimerkiksi kipsin kevätlevitykseen ja sulfaattimaihin liittyen.

Toistaiseksi kipsinlevitys keskittyy syksyyn. Sekä levitys että kipsin kuljetukset ovat logistinen ponnistus, jolla on myös työllistävä vaikutus.

–Kymmenen viikon aikana Siilinjärveltä tuodaan ympäristöystävällisesti laivarahtina 42 000 tonnia kipsiä Naantaliin ja Skogbyhyn Tammisaareen, kuljetusten koordinoinnista vastaavan Meriaura Oy:n projektikoordinaattori Jyrki Heino kertoo.

Maakuljetuksista ja levityksestä vastaa paikallisten urakoitsijoiden verkosto. Auranmaalla suurimman osan levityksistä urakoi melliläläinen Pollenpaali Oy.

–Levitys on nyt alkanut, mutta ei vielä täysillä, koska odotellaan sadon valmistumista. Satokausi näyttää menevän tänä vuonna vähän myöhemmäksi, Pollenpaalin Aku Kuusela sanoo.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here