ORIPÄÄ, SÄKYLÄ. Vaikka työnjohto hieman uupuukin siskosten Santra ja Sofia Lähteenmäen kokatessa, laadunvalvonta on valppaana. Sofia on tarkkana, ettei Santra leivo sämpylöistä liian suuria, Santra puolestaan valvoo, että Sofia pilkkoo chilit riittävän pieniksi palasiksi. Yhteinen tekeminen sujuu siskoksilta luonnostaan ja he viihtyvät hyvin yhdessä myös vapaa-ajallaan.
Lapsuudessa siskosten välille saattoi toisinaan kehkeytyä riitaa, mutta yhteisen vihannestilan pyörittämisestä heillä on yhteiset ajatukset, joista ei tarvitse kiistellä. Ja jos toinen joskus sattuisi jostakin suuttumaan, lepytyskeinot on tiedossa: Ainakin Sofian saa lepytettyä jäätelöllä.
Santra ja Sofia Lähteenmäki ovat kolmannen polven vihannesviljelijöitä, joille tilan jatkaminen on ollut itsestään selvää nuoruudesta lähtien.
–Meillä on aina ollut mahdollisuus myös haluta tehdä muuta työtä, Sofia huomauttaa.
Maanviljelyssä siskoksia viehätti vapaus tehdä omia valintoja. Viisi vuotta sitten tila siirtyikin sukupolvenvaihdoksessa isältä tyttärille ja sai nimekseen Maatalousyhtymä Siskosten Vihannestila. Kotitila ja pellot sijaitsevat pääosin Oripäässä Säkylän rajalla.
Vuoden nuoret yrittäjät
Yhteisen yrityksen tai tilan pyörittämisessä sisarusten kesken voi olla omat haasteensa. Lähteenmäillä homma kuitenkin toimii, sillä siskosten välinen työnjako on Santran mukaan ollut selvä lapsuudesta asti.
–Isommat päätökset tehdään yhdessä, mutta muuten hommat on selkeästi jaettu. Sohvi hoitaa vihannekset pellolta varastoon ja minä varastolta myyntiin.
Erityisesti Santralle tärkeää on ollut myös kuluttajamarkkinointi, mikä näkyy satsauksena vihannestilan nettisivuihin. Nettisivuilta löytyy muun muassa reseptejä, jotka houkuttelevat syömään kasviksia.
–Reseptit meille tekee yhteistyökokki, mutta itse olen miettinyt, mitä ruokia sivuille haluan, Santra kertoo ja toteaa, että työstä puuttuu sydän, jos omia tuotteitaan ei halua markkinoida.
Säkylässä asuvien siskosten palon omaan työhönsä ovat havainneet muutkin. Tänä vuonna heidät valittiin Satakunnan vuoden nuoriksi yrittäjiksi.
Käsityö maksaa
Siskosten vihannestilalla kasvatetaan useita erilaisia vihanneksia, joista tuoreimpia tulokkaita ovat pavut ja valkosipuli. Tilalle perinteisimpiä kasviksia ovat kyssäkaali ja jäävuorisalaatti. Lanttua tilalla on viljelty Lähteenmäkien isovanhempien ajoista alkaen. Useampien eri kasvisten viljely liittyy Sofian mukaan riskienhallintaan.
–Silloin aina jokin onnistuu tai ainakin siihen on suuremmat mahdollisuudet, hän toteaa.
Uusia vihanneksia tilalla kokeillaan lähes vuosittain. Isänsä jalanjäljissä siskokset ovat kasvattaneet paitsi viljeltävien vihannesten myös peltoalan määrää. Samalla on kasvanut tilalla työskentelevien määrä. Ympäri vuoden tilalla työskentelee 15 henkeä ja sesonkiaikana hieman yli 100. Osa työntekijöistä tulee ulkomailta.
–Meille kansalaisuus ei ole työllistämisen peruste, vaan asenne, halukkuus ja tahto ovat ratkaisevia tekijöitä, Santra sanoo.
Tilalla työskennellään pääsääntöisesti käsin ja työllistäviä työvaiheita riittää. Esimerkiksi lantuntaimien suojaaminen tuhohyönteisiltä hyönteisverkoin vaatii käsi- ja silmäpareja. Sofian mukaan kotimaisissa kasviksissa maksaakin nimenomaan käsityö.
–Työvaiheita on monta ja kasvukausi pitkä. Vihanneksia hoidetaan monta kertaa pellolla.
Tutustuminen pellolla tehtävään työhön voi olla ruuan hinnan suhteen silmiä avaavaa. Santra kertoo tapauksesta, jossa tilan pelloilla kävi työhön tutustumassa työvoimatoimiston lähettämiä ihmisiä.
–Pellolla oltiin oltu 15 minuuttia, kun eräs totesi, ettei enää koskaan valita, että ruoka maksaa.
Kaikki syödyt vihannekset kotiin päin
Siskosten Vihannestilan tuotteita myydään ympäri Suomen isoimpiin kauppaketjuihin ja ravintoloihin. Kasvisruuan suosion kasvu on näkynyt siskostenkin tilan menekissä.
–Se on ilmaista markkinointia alalle, että monelta taholta tulee suositusta kasvissyönnin lisäämiseen, Santra iloitsee.
Siskoksille itselleen ruuassa tärkeintä on puhtaus. Lautaselle päätyy aidoista alkuperäisistä, mieluusti kotimaisista raaka-aineista tehtyjä ruokia lisäaineiden sijaan.
Siskokset tekevät työtä perinteisesti melko miehekkääksi mielletyllä alalla, mutta eivät koe tulleensa alalla sukupuolensa tai nuoren ikänsä vuoksi ohitetuksi.
–Meidät on otettu hyvin vastaan. Ehkä se johtuu siitä, että olemme olleet nuoresta asti mukana, mutta ehkä myös siitä, että olemme itse ennakkoluulottomia muita kohtaan, Santra pohtii.
–Me emme koe muita viljelijöitä kilpailijoiksemme, vaan kaikki syödyt vihannekset ovat kotiin päin.
Läheltä lautaselle -juttusarjassa tutustutaan auranmaalaisiin tuottajiin ja pistetään heidät kokkaamaan tuottamistaan raaka-aineista.
RESEPTIT
Lanttusämpylät
25 g hiivaa
2,5 dl vettä
40 g sulatettua voita
0,5 dl kauraleseitä
150 g lanttua raastettuna
1,5 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja
Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää lantturaaste, kauraleseet, voisula ja suola. Lisää puolet jauhomäärästä, sekoita tasaiseksi ja lisää sitten loput jauhot ja sekoita. Kohota taikinaa puoli tuntia liinan alla. Muotoile sämpylät pyöreiksi käyttäen apuna jauhoja ja laita leivinpaperin päälle uunin pellille. Anna kohota vielä noin 15 minuuttia. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Voitele sämpylöiden pinta voisulalla ja paista uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes sämpylöissä on kaunis, kullanruskea pinta.
Lantturanskalaiset
Kaksi keskikokoista lanttua
2 tl oliiviöljyä
1 tl merisuolaa
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuori lantut ja viipaloi ohuiksi suikaleiksi. Levitä lanttusuikaleet uunin pellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle oliiviöljyä ja merisuolaa. Pyörittele lanttusuikaleita pellillä niin, että öljy ja suola leviävät tasaisesti. Paahda lantturanskalaisia uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet kauniin, paahtuneen pinnan.
Tulinen tomaattisalsa
3 tomaattia
1 sipulinippu
2 punaista chiliä
2 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna
1 tl sokeria
2 tl suolaa
1 tl valkoviinietikkaa
Kalttaa tomaatit: laita vesi kiehumaan ja tee tomaattien päälle ristiviilto. Upota tomaatit kiehuvaan veteen noin 2 minuutiksi. Siirrä tomaatit sitten kylmään veteen. Kuori tomaatit, halkaise ja poista siemenet. Kuutioi tomaattien liha, hienonna joukkoon sipuli, chili ja korianteri, mausta sokerilla, suolalla ja valkoviinietikalla.
Kasvispihvit
1 lanttu
1 kesäkurpitsa
1 parsakaali
1 salottisipuli
1 solovalkosipuli (yksikyntinen)
2 kanamunaa
3 dl korppujauhoja
1 tl suolaa
Raasta kesäkurpitsa, laita raaste siivilään ja ripottele päälle vähän suolaa. Anna valua noin 15–20 minuuttia. Raasta tällä välin lanttu, pilko parsakaali, silppua salotti- ja valkosipuli ja sekoita keskenään. Riko kananmunien rakenne haarukalla ja sekoita joukkoon korppujauhot. Anna turvota hetki.
Purista kesäkurpitsaraasteesta nesteet ja painele talouspaperilla kuivaksi. Yhdistä kaikki raaka-aineet ja mausta suolalla.
Muotoile massa pihveiksi ja paista pannulla tai uunissa: kuumalla pannulla noin 3 minuuttia per puoli tai 180-asteisessa uunissa 15 minuuttia.