Pörröinen Darude-aasi oli varsinainen salavauva

0
Laitumella olo ja ulkoilma väsyttää pientä pörröturkkia. Laitumen nurkassa onkin turvallista ottaa päiväunet seisaallaan.

PÖYTYÄ/Yläne. Yläneläiset Niina Manninen ja Eero Toikka ovat eläneet lähes vuoden verran jännityksessä. Heillä oli nimittäin toiveena, että Rusina- ja Daniel-aasi saisivat perheenlisäystä, mutta minkäänlaisia merkkejä tiineydestä ei vaan alkanut kuulua. Jo viime talvena he antoivat toiveikkaana eläinlääkärin ultrata Rusinan, mutta alkiota ei löytynyt. Myöskään Rusinan vatsanseudusta ei ottanut selvää, oliko siellä aasivauvaa vai ei.

Kesällä Niinalla alkoi kuitenkin herätä epäilys mahdollisesta tulokkaasta, kun aasi ei enää tullut kiimaan. Hän pyysikin tarkkailemaan kesälaitumella Kuralan kartanossa ollutta aasiaan, josko tisseihin alkaisi tulla maitoa.

–Rusina tuli kotiin Kuralasta 8. lokakuuta, ja muutama päivä sen jälkeen huomasimme, että tissit alkoivat täyttyä, Niina kertoo aasirouvansa salamyhkäisestä tiineydestä.

Pari viikkoa raskauden varmistumisesta Rusina lopulta pyöräytti potran orivarsan maailmaan.

–Menin aamulla Rusinan karsinaan ja huomasin, että se makoilee siellä. Annoin sille leipäpalan ja menin ulos ruokkimaan muita eläimiä. Kohta kuulin ääniä tallista, eikä siinä mennyt kuin vajaa puoli tuntia, kun varsa jo syntyi, Niina kertoo iloisesta ja kauan odotetusta perhetapahtumasta.

Aasivauva oli niin terhakkaa tekoa, että kauaa se ei heinillä makoillut, kun se jo kampesi itseään pystyyn.

–Illalla se jo hyppeli nelijalkahyppyjä karsinassaan, Niina nauraa ja sanoo varsan päässeen ensimmäistä kertaa ulkolaitumelle kolmantena elinpäivänään.

–Se on sielläkin ollut heti alusta saakka todella reipas, sillä en ole kertaakaan nähnyt sen makaavan.

Niina Manninen ja Eero Toikka elivät koko vuoden jännityksessä odottaen iloisia vauvauutisia Rusinalta. Friidu-koira on terhakka jokapaikanhöylä, joka haluaa olla mukana myös aasien laitumella.

Kokenut Rusina on hyvä äiti

Niina kehuu Rusinaa hyväksi äidiksi. 23-vuotias tamma onkin jo kokenut synnyttäjä, sillä varsa oli sen neljäs.

–Se antaa pikkuisen touhuta ja mennä rauhassa laitumella, mutta tarkkailee kuitenkin koko ajan sen perään.

Varsan nimeksi kaavaillaan Darudea, kuinkas muutenkaan, kun äiti on Rusina ja isä tanskalaissyntyinen Daniel. Lisäksi vielä, kun alkuperäinen muusikko-Darudekin sattuu olemaan kotoisin naapuripitäjästä Hinnerjoelta, niin nimeä ei kauan tarvinnut pohtia.

Lounasaika. Vaikka Daruden pääasiallinen ravinto onkin vielä ravitseva äidinmaito, se syö kuitenkin jo hiukan heinääkin.

Tällä hetkellä reilu kymmenen kiloa painava Darude viihtyy vielä erinomaisen hyvin Eeron sylissä. Jatkossa, kun orivarsa kasvaa ja tulee miehenikään, Niina suunnittelee siitä äitinsä tapaan maisemanhoitajaa. Aikomuksena on totuttaa se myös vetämään kärryjä, sillä Niina uskoo sen perineen paitsi isänsä harmaan värin myös rauhallisen ja eteenpäin tahtovan luonteen.

–Sitä täytyykin tässä vaiheessa nyt kovasti sosiaalistaa ja antaa sille paljon erilaisia ärsykkeitä, jotta se tottuu monenlaisiin juttuihin.

Vieroituksen Niina ja Eero ovat ajatelleet tekevänsä ensi keväänä, samoin kuin ruunaamisen. Suvunjatkamisen saa jatkossakin siis hoitaa viisivuotias Daniel-isä, jolle Niina toivoo löytävänsä morsiamen lähiseudulta. Rusina sen sijaan alkaa olla sen verran iäkäs, että Darude taitaa olla sen viimeinen varsa.

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here