AURA. Torsten Sandbergin kausi Auran kirkkoherrana päättyy vuodenvaihteessa, kun Auran seurakunta liitetään Liedon seurakuntaan.
Sandbergia kuullaan Auran kirkossa kuitenkin myös tulevaisuudessa, sillä Liedon seurakunnan kappalaiseksi siirtyvä Sandberg tulee pitämään jumalanpalveluksia 3–4 kertaa kuussa, niistä yhden tai kaksi Aurassa. Uusi tehtävä painottuu diakoniatyöhön, mutta siihen ei kuulu vastuupappina toimimista millään seurakunta-alueella. Auran vastuupapiksi tulee kappalainen Harri Ruskeepää.
Sandberg jää Auran viimeiseksi kirkkoherraksi, mutta se ei häntä harmita, päinvastoin.
–Liitos olisi pitänyt tehdä jo viisi vuotta sitten. Olisi säästynyt paljon rahaa ja resursseja. Yksipappisessa seurakunnassa niin kirkkoherran kuin muidenkin työntekijöiden pitää olla moniottelijoita eikä kollegoja ole, Sandberg sanoo.
Kun Torsten Sandberg tuli Auran seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 2004 hiippakunnassa oli lähes kaksi kertaa niin paljon seurakuntia kuin nyt. Talouden vaatimuksesta tapahtuneiden yhdistymisten tahti on ollut kiivas.
Monenlaisia mielipiteitä
Kymin seurakunnasta Auraan tulleesta Sandbergista ehtii tulla neljänneksi pisimpään Auran kirkkoherrana toiminut henkilö. Kuusitoista vuotta on neljä vähemmän kuin Sandbergin edeltäjällä Mauri Wahlroosilla.
Kausi ei ole ollut helppo. Sandberg on koko kautensa ajan herättänyt kiivasta vastustusta, mutta saanut toki myös kiitosta. Tavanomaisesta poikkeava tyyli ja persoona on ollut toisille mieleen ja toisille ei. Välillä on ollut sukset ristissä myös tuomiokapitulin kanssa ja osa seurakunnan luottamushenkilöistä olisi vaihtanut mieluummin kirkkoherran kuin seurakuntaa.
Kauteen liittyviä ongelmia hän ei kuitenkaan halua puida sen enempää.
–Aurassa on tapahtunut asioita, jotka eivät ole kovin mukavia, mutta tuskinpa tulen niihin palaaman edes mahdollisissa muistelmissani. Pitää katsoa eteenpäin, hän sanoo.
Kirkkoherraan kohdistuu monenlaisia odotuksia, mutta niin myös koko kirkkoon. Kirkon on yhä vaikeampi löytää laajalle kuulijakunnalle kelpaavaa linjaa. Osalle kirkko on liian liberaali, osalle liian konservatiivinen.
–Toivon, että kaikki mahtuisivat tulevaisuudessakin saman katon alle, mutta vaikeaa voi olla. Edelleen jatkuva homokäräjöinti pitäisi ainakin saada loppumaan, se syö kirkon uskottavuutta. Pitäisi saada aikaan selkeä päätös, Sandberg miettii ja on selvästi tuskastunut kirkon suvaitsemattomuuteen.
–Jos Jeesus tulisi uudestaan, ei häntä kirkkoon päästettäisi, Sandberg sanoo.
Myös kirkon ulkoisia puitteita voisi muuttaa.
–Kun katson nurmikkoa, ihmettelen miksei siinä ole kasvimaata tai omenapuita. Kirkon viheralueita voisi muuttaa kasvimaiksi, hän miettii.
Tärkeä diagnoosi
58-vuotiaan Sandbergin itseymmärrys parani huomattavasti kaksi vuotta sitten, kun hänellä todettiin asperger. Asperger on autismikirjoon kuuluva ominaisuus, jossa esiintyy ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisissä ja ei kielellisissä kommunikaatiossa sekä usein myös motorisissa kyvyissä.
Asperger on eri ihmisillä hyvin erilainen.
–Diagnoosi on helpottanut ymmärtämään monia elämässä tapahtuneita asioita. Voisi havainnollistaa niin, että kun neurotyypillisellä ihmisellä aivolohkot on kytketty ikään kuin sarjaan, aspergerilla ne on kytketty rinnakkain. Kone käy välillä liian kovalla. Ylirasituksen välttäminen on tärkeää, Sandberg sanoo.
Monilla Asperger-ihmisillä on erityisiä lahjakkuuksia ja mielenkiinnon kohteita, niin Sandbergillakin. Hän on pitkään viljellyt pappilan mailla kynsilaukkaa eli kansanomaisemmin sanottuna valkosipulia ja menestynyt myös jalostuksessa. Hän on löytänyt ainakin yhdeksän uutta lajiketta, joilla voi olla myös kaupallista merkitystä.
Sandberg jää ainakin toistaiseksi asumaan Auran pappilaan, mutta ei välttämättä pysyvästi.
–Monet papit ovat ostaneet itselleen vanhoja pappiloita, mutta Auran pappilan maa ei ole kynsilaukalle paras mahdollinen. Se on liian savipitoista, kynsilaukalle sopisi parhaiten hiekkapitoisempi maa. Sellaista on esimerkiksi Pyhäjärven lähellä, missä myös helposti hyödynnettävän pohjaveden vuoksi on erinomaiset kasvutekijät kynsilaukalle, Sandberg miettii.
Haaveena onkin, että kynsilaukan viljelystä voisi joskus kehkeytyä uusi ammatti.
Kirjoja Kivestä
Muut tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät kirjallisuuteen.
–Minähän olin epäonnistunut kirjailija kun lähdin pappisuralle, sillä kirjani eivät kelvanneet kustantajalle. Eniten kuitenkin haluaisin kirjoittaa Aleksis Kivestä, jota olen tutkinut 35 vuoden ajan. Kiven hahmossa on vahvoja asperger-piirteitä, ja persoona jättää kirjoituksiin vahvat jäljet, Sandberg miettii.
Kiven uskonnollisesta maailmasta ei ole myöskään vielä kirjoitettu kattavaa selvitystä. Sandbergin työpöydällä on 30 Kiveä käsittelevää kirjaa odottamassa aikaa, jota tulevaisuudessa riittänee enemmän kirjoittamiselle.
–Menen päivä ja vuosi eteenpäin. Toivottavasti pääsen tekemään töitä, joissa olen hyvä ja aikaa jää enemmän myös omiin projekteihin, hän miettii tulevaisuutta.