Vanha yläneläinen hirsitalo kunnostetaan perustuksiaan myöten

0
Samuli Suomisen kotipihalla sijaitseva vanha hirsitalo on valmistunut alun perin 1880-luvulla. Perustuksia ja kattoa myöten purettu talo on saanut uuden katon myötä metrin verran lisää harjakorkeutta.

PÖYTYÄ/Yläne. Viime keväänä 40 vuotta täyttänyt yläneläinen Samuli Suominen päätti jo parikymmentä vuotta sitten, että hänen kotipihassaan seisova vanha hirsitalo tulee joskus olemaan hänen kotinsa.

–Ensin ajattelin, että saan tämän valmiiksi, kun täytän 40, mutta nyt en enää osaa sanoa aikataulusta mitään, hän naurahtaa.

Se on kuitenkin ollut alusta asti selvää, että Suominen ei halua uutta.

–En tykkää asua pullossa, ja siksi korjaan vanhaa, hän viittaa nykyrakentamisen normeihin.

Hän onkin sitä mieltä, että talon pitää pysyä pystyssä ilman sähköä.

–Tämmöisestä ei tarvitse puhaltaa kuin vedet pois putkista, jos sen jättää tyhjilleen.

Suomisen kotipihalla seisova 1880-luvulla rakennettu ja 1920-luvulla laajennettu talo onkin ehtinyt kokea jo monet myrskyt ja auringonporotukset. Hirret talossa ovat vieläkin vanhemmat, eikä Suomisella ole tarkkaa tietoa niiden alkuperästä.

–Tilan on ostanut aikanaan Huvituksen torpparina ollut Samuel Suominen, mutta tämä ei ole kuitenkaan alkuperäinen tai ensimmäinen rakennus tällä tilalla, Samuli Suominen kertaa sukutilansa historiaa.

Yläkerran kaksi makuuhuonetta ovat kumpikin noin 30 neliötä. Eristeenä hirsitalossa on käytetty ekovillaa, joka on tehty pääasiassa kierrätetystä puukuidusta hyödyntämällä muun muassa vanhoja sanomalehtiä.

Perustuksiaan myöten purettu

Vanha hirsitalo ehti olla tyhjillään nelisenkymmentä vuotta, kun Suomisen vanhempien uudisrakennus valmistui viereen vuonna 1979. Reilu kuusi vuotta sitten Suominen alkoi tyhjentää vanhaa taloa, ja siitä alkaen remontti on edennyt pikkuhiljaa.

–Tämä on purettu kattoa ja lattiaa myöten.

Laajennusta taloon on tulossa sen verran, että alakertaan tehdään sisääntuloaula ja taakse veranta. Yläkertaan puolestaan valmistuu aulan lisäksi Suomisen kahdelle pojalle omat huoneet. Kattoa tehdessä harja nousi noin metrin verran, minkä myötä saatiin lisää korkeutta.

Tyhjennyksen jälkeen ruvettiin purkamaan lattiaa ja kaivamaan maata pois alta. Lisäksi päätyseinään, johon osuvat pahimmat sateet, vaihdettiin yksi hirsi.

–Nyt on valettu antura ja sen päälle on muurattu sokkeli, Suominen selvittää ja sanoo tavoitteekseen saada lattiat valettua tämän vuoden aikana, jotta vesikiertoinen lämmitys saataisiin päälle.

Seinät puolestaan puhallettiin sisäpuolelta lasijauholla, jotta suuret värierot saatiin tasoitettua. Ulkopuolelle on tehty vuoraus viime vuonna, mikä on tarkoitus viimeistellä piakkoin, jotta sisähommat saataisiin sen jälkeen kunnolla vauhtiin. Myös ikkunat odottavat lähiaikoina asentamistaan.

Vanhoista kamarin pönttöuuneista Suominen on säästänyt kuoret, mutta sisus on kokonaan uusittu. Uutta on myös keittiön leivinuunihella, sillä vanha oli mennyt pilalle piipun kautta tulleen veden myötä.

Piirustukset remontoitavaan taloon on tehnyt pöytyäläinen rakennussuunnittelija Harri Kaukinen.

Kun Suomiselta kysyy talon lopullista väriä, hän toteaa, ettei sitä ole vielä valittu. Asia ei myöskään ole ajankohtainen vielä muutamaan vuoteen, sillä laudoitus on käsitelty puun harmaantumista nopeuttavalla rautasulfaatilla.

–Puun pintaan tulee nukka, joka suojaa sitä auringonvalolta ja kastumiselta. Se saa olla tällaisena nyt muutaman vuoden, Suominen pohtii, mutta tietää kuitenkin jo sen verran, että maalia talo ei tule koskaan saamaan.

–Jos siihen jotain laitetaan, se on sitten joko punaista tai keltaista punamultaa. Tai ehkä molempia.