AURANMAA. Loimaan poliisin Ankkuri-tiimiläiset sairaanhoitaja Marika Hive, sosiaalityöntekijä Anu Kankare ja ylikonstaapeli Pekka Mäkelä ovat syksyn ja talven kuluessa kiertäneet Auran, Pöytyän ja Oripään kouluissa puhumassa kouluväkivallan vaarallisuudesta ja siihen puuttumisen tärkeydestä.
–Tavoitteena on puuttua väkivaltaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vakavia väkivaltatilanteita ei ole onneksi ollut, mutta lievempiä on ja ne aiheuttavat huolta, Mäkelä kertoo.
Se kuinka paljon väkivaltaa koulussa on, vaihtelee. Väkivallan määrään vaikuttaa myös se, millaisiin toimiin on ryhdytty.
–Esimerkiksi niin sanottu leikkipaini muuttuu helposti todeksi ja monissa kouluissa se onkin jo kielletty. Jos toinen loukkaa itsensä leikkipainissa, kyseessä on pahoinpitely, Mäkelä kertoo ja muistuttaa, että vaikka alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, korvausvelvollisuus on silti voimassa.
Pitkä tie
Väkivaltatapaukset ovat Mäkelän mukaan viime aikoina lisääntyneet, mutta koronaa hän ei lähtisi siitä syyttämään.
Väkivalta on usein pitkän polun päässä.
–Yllättävän paljon on viitteitä siitä, että ensin on ollut suusanallista kiusaamista pitkäänkin eikä sitä ole koulun toimin saatu loppumaan. Vähitellen kiusaaminen muuttuu väkivallaksi.
Mäkelä toivoo, että koulut ilmoittaisivat kaikki väkivaltatapaukset poliisille.
–Väkivaltaa ei pidä kouluissa sovitella, vaan asia pitää ilmoittaa poliisille.
Harva uusii väkivallan
Kun nuori joutuu poliisin kanssa tekemisiin, suurin osa uskoo kerrasta.
–Kahdeksan kymmenestä nuoresta käyttäytyy tosi fiksusti eikä ongelmia ole. Ongelmatapauksista suurin osa joutuu poliisin puhutteluun vain kerran, hyvin pieni osa toistuvasti. Mutta jos oppilaan pinna on todella lyhyt, ei siihen poliisillakaan aina ole ratkaisua, Mäkelä kertoo.
Nuorten keskinäinen väkivalta tapahtuu yleensä välitunnilla.
–On tapauskohtaista, kuinka voimakasta väkivalta on. Potkimista ei onneksi ole ollut, maahan kaatamista ja lyömistä kylläkin. Yhteen aikaan oli tapauksia, missä uhrilta vedettiin takaa päin polvet alta, koska TikTokissa oli video, joka esitti kyseisenkaltaista väkivaltaa, Mäkelä kertoo.
Mäkelä muistuttaa, että jokaisella on oikeus koskemattomuuteen – silloinkin kun kyse on iloisesta asiasta.
–Myös halaamiseen pitää kysyä toiselta lupa, Mäkelä sanoo.
Väkivallalla on taipumus raaistua toistuessaan. Siksi on tärkeää kertoa väkivallasta heti opettajalle tai muulle aikuiselle, myös silloin kun ei itse ole väkivallan uhri vaan silminnäkijä.
Mäkelä kertoo myös tilanteista, joissa väkivaltatilannetta seurataan sivusta.
–Vaikka ei varsinaisesti osallistu pahoinpitelyyn, paikalla olemalla hyväksyy toisen pahoinpitelyn. Oikea tapa on yrittää estää pahoinpitely, vähimmillään kertoa siitä aikuiselle.
–Paikallaololla hyväksyminen pätee myös vahingontekoihin ja esimerkiksi näpistykseen kaupoissa. Hankaluuksilta välttyy vain pysymällä poissa tällaisista tilanteista, Mäkelä sanoo.