KOSKI. Myllyrannassa sijaitsevasta Myllytuvasta on tulossa koskelaisseuralle uusi koti. Kunta hankki kiinteistön perikunnalta keväällä ja parhaillaan ovat käynnissä kunnan ja koskelaisseuran väliset neuvottelut talon käytöstä.
Tekninen lautakunta hyväksyi osaltaan kunnan ja koskelaisseuran välisen sopimuksen viime viikolla, mutta se menee vielä kunnanhallituksen käsittelyyn. Perusajatus kuitenkin on, että koskelaisseura käyttää ja kunnostaa rakennusta.
Auki on vielä sekin, millä nimellä paikkaa tullaan kutsumaan. Taloa on sanottu Saaren taloksi viimeisen myllärin Eero Saaren mukaan. Toisaalta rakennusta on sanottu myös Myllytuvaksi.
Talon toinen pää oli myllärin yksityisasuntona, mutta toisessa päässä oli myllytupa, missä asiakkaat odottelivat myllytyksen valmistumista.
Sahat näytille
Rakennuksella on luvassa käyttöä jo tänä kesänä.
–Myllytupaan on tulossa ”Vuosisadan sahat” -niminen näyttely, mihin tulee niin moottorisahoja, pokasahoja, justeereita kuin muitakin metsätyömiesten välineitä. Esineet ovat Seppo ja Hannu Lammelan keräämiä, kertoo koskelaisseuran puheenjohtaja Marjatta ”Piika” Vainio .
Myllytuvan näyttely aukeaa 13.6. ja se on auki sunnuntaisin kello 12–15 elokuun puoliväliin saakka. Myös Matin aitta on auki Myllytuvan aukioloaikoina.
Vainion mukaan Myllytupa pihoineen sopisi hyvin myös pienimuotoisten tilaisuuksien järjestämiseen.
–Pihalla voisi järjestää vaikka lauluiltoja ja sateen sattuessa olisi mahdollisuus päästä myllytupaan, Vainio miettii.
Teemanäyttelyitä huoneisiin?
Vainion mukaan pitkälle meneviä suunnitelmia rakennuksen kunnostamisesta ei ole vielä tehty. Alustava ajatus on, että Myllytuvassa järjestetään kesäisin vaihtuva näyttely.
–Rakennuksen muita huoneita voisi sisustaa eri vuosikymmenten tyyliin esimerkiksi niin, että yksi huone esittelisi 1930–lukua ja toinen vaikkapa 1950–lukua, Vainio visioi.
Varsinainen Myllytuvan pää on hirsirunkoinen, mutta Härkätien puoleinen pää rakennuksesta on lautarakenteinen ja lattia osin lahonnut.
Lahonneiden lattianosuuksien purku on ensimmäisiä remontoitavia kohteita.
Taloa remontoitiin Museoviraston tuella viimeksi vuonna 2013-2014. Silloin muun muassa purettiin huonokuntoinen suuri tulisija.
–Katossa on edelleen leipävartaita, Vainio kertoo talon historiasta.
Talo on rakennettu 1890–luvulla. 1910–luvulla rakennetusta myllystä on jäljellä betoniportaat. Itse mylly poltettiin huonokuntoisena jo 1980-luvulla.