Tarvitaan vain hevosen kakkaa ja kärsivällisyyttä – Eija Hakalan mukaan puutarhan hoito hoitaa myös kuntoa

0
Maanparannus tulisi tehdä lannoituksen osalta vuosittain, mutta perusteellisempi maanparannus olisi hyvä tehdä muutaman vuoden välein. –Ei niin kuin tämä venäläisen rakuunan maa, jota en ole uusinut varmaan kymmeneen vuoteen. Mutta hyvin se on kyllä kasvanut silti, Eija Hakala kertoo. Kuva: Tuomas Honkasalo

AURA. Puutarhat täyttyvät taas multasormista, kun maa alkaa hiljalleen lämmetä niin, että sinne voi pistellä siemenen, taimen tai jo maaliskuusta esikasvatetun lehtikaalin alun. Tosin kunnolla maa on lämmin vasta yleensä toukokuun loppupuolella.

Harrastajapuutarhurit lukevat nykyään paljon tietoa netistä, mutta edelleen perinnetiedolla on merkittävä rooli. Vanhempien ja kokeneempien jakama tieto eri lajeista ja niiden erityispiirteistä on merkityksellistä ja tuottaa usein hyviä tuloksia. Puutarhan hoito ei ole myöskään kovin laiskan ihmisen hommaa, sillä puuhaa riittää keväästä läpi kesän aina syksyn kylmille asti. Talvella tutkitaan tietenkin puutarhakuvastoja.

–Puutarhan hoito on todella terapeuttista ja tekee mielelle hyvää. Tietenkin siitä on myös hyötykasvien osalta hyötyä, kertoo puutarhamartta Eija Hakala Auran Martoista.

Sykekin nousee puutarhassa puuhatessa, eikä pelkästään silloin, kun jänikset ovat päässet syömään omenapuun runkoa.

Keväällä puutarha heräilee hiljalleen talven rasituksista. Talven tuhot vaihtelevat, mutta tänä talvena lumi suojasi kasveja edellistä talvea paremmin.

–Nurmikon hoitoa aloitellaan varmaan ensimmäisenä. Kun kalkkia heitetään nurmikoille, niin kalkita voi samalla myös hyötypuutarhaa, sillä kalkissa on tarvittavia ravinteita. Aika harva kasvi ei tykkää kalkista. Kalkin sijaan voi käyttää myös puhdasta tuhkaa, Hakala vinkkaa.

Lanta toimii luonnollisena lannoitteena ja maanparannusaineena.

–Itse ostan hevosen lantaa, joka ei ole enää liian voimakasta eli on kompostoitunut kunnolla. Uutta multaakin tarvitaan aina välillä, selvittää Hakala ja näyttää samalla hyvän keinon, jolla ainakin alkuvuoden rikkaruohoista pääsee eroon.

–Minulla on tällainen iso kottikärryjen päälle laitettava siivilä, jonka päälle käännän kasvimaalta multaa. Sitten huljuttelen sen siitä läpi ja rikkaruohot ja suurimmat savipaakut jäävät siivilään ja multa menee läpi. Tässä hommassa on hyvä sitten sekoittaa lantaa, uutta multaa ja ehkä vähän kanankakkaakin joukkoon ja pistää takaisin maahan.

Vanhat likakaivot saa helposti piiloon, kun vetäisee rälläkällä kaivonrenkaan matalaksi, pistää kannen takaisin ja sepeliä päälle. –Päälle voi laittaa vaikka yrttiruukkuja. Sepeli pitää hajut poissa, Eija Hakala vihjaisee. Kuva: Tuomas Honkasalo

Kovin hätäisen ihmisen hommaa puutarhan hoito ei ole, mutta Hakalan puutarhassakin kasvaa jo kaikenlaista talven jäljiltä.

–Tähän on talvivalkosipuli siementänyt ja sitä on nyt vähän kaikkialla, Hakala harmittelee, vaikka tuoksu on huumaavan valkosipulinen.

–Monivuotiset yrtit, kuten lipstikka ja rakuuna tai mäkimeirami, ovat tosi hyviä puutarhakasveja ja menestyvät melkein missä vaan, Hakala kertoo ja napsii samalla muutaman rikkaruohon pois.

–Tätä vuohenputkea tulee paljon ja eipä sitä kaikkea jaksa syödäkään, Hakala tuumaa.

Nuorien omenapuiden pintajuuria voi suojella sanomalehdillä. Auranmaan Viikkolehtikin käy. –Kerros märkiä lehtiä ja haketta painuu vuodessa maan tasalle ja sitten voi laittaa uuden suojakerroksen. Tämä ylläpitää myös kosteutta juurissa, Eija Hakala vinkkaa. Kuva: Tuomas Honkasalo

Sanomalehtiä omenapuille

Hakalalla on puutarhassaan monta omenapuuta. Puiden juurilla voi pysähtyä lueskelemaan, sillä niiden alla on paksu kerros sanomalehtiä.

–Laitan nuorien omenapuiden juurien suojaksi kasteltuja lehtiä paksun kerroksen ja siihen päälle sitten pistän kariketta ja oksasilppua. Omenapuiden juuret kulkevat tosi pinnassa ja ne voivat vahingoittua esimerkiksi päältä ajattavat ruohonleikkurin toimesta. Näin puulle tulee riittävä suoja myös rikkaruohoja ja kuivuutta vastaan. Tämä ylläpitää hyvin maan kosteutta, Hakala vihjaa.

Hallan arat kasvit saa perinteisesti laittaa maahan vasta kesäkuun 10. päivän tienoilla, mutta säätiedotuksia kannattaa tarkkailla.

–Lämpimään maahan soveltuvat kasvit kannattaa tarkastaa netistä. Monia lajeja saa laittaa kylmäänkin maahan. Peruna ja porkkana saattavat olla hallanarkoja, mutta kestävät jonkin verran kylmääkin. Hallayön tullessa kannattaa taimet suojata harsolla, Hakala neuvoo.

Puiden ja pensaiden leikkaaminen on jo myöhäistä, sillä kun nestevirtaukset alkavat kasvin sisällä, alkaa silmuja muodostua ja leikatessa leikatut kohdat alkavat vuotaa. Siitä voi mennä sisään tauteja ja tuholaisia.

–Leikkaaminen tehdään mm-säännön mukaan eli marraskuusta maaliskuuhun. Huhtikuun alussakin vielä yleensä onnistuu, Hakala kertoo.
Tuomas Honkasalo