Jopa yli puolet maakunnan kevätkylvöistä on vielä tekemättä. Poikkeuksellisen sateinen toukokuu on viivästyttänyt kylvöjä pahan kerran. Vanhan sanonnan mukaan päivä keväällä on viikko syksyllä.
Toukotyöt ovat muuttuneet kesätöiksi. Nekin toteutuvat vain sillä edellytyksellä, että sää poutaantuu pitemmäksi aikaa ja vettyneet pellot ehtivät kuivua kylvökuntoon. Eletään satotoiveiden kannalta aivan kriittisiä viikkoja.
Peli ei vielä ole pelattu, mutta kovin pitkälle venyvissä kylvöissä piilee isoja riskejä. Etenkin vehnän kanssa aletaan olla niillä rajoilla, ehtiikö kesäkuun alkupäivinä kylvetty parhaassakaan tapauksessa valmistua ennen kasvukauden päättymistä. Monet lajikkeet vaativat menestyäkseen pitkän ja suotuisan kesän.
Varsinais-Suomen mittakaavassakin tilakohtaisia eroja on silti huomattavan paljon. Paikoin kylvöt pystyttiin tekemään kutakuinkin totuttuun aikaan ja kasvu on hyvässä vauhdissa. Miltei naapurissa kylvöt voivat olla kutakuinkin alkutekijöissään. Kaikki pellot eivät keväällä kuivu samaan tahtiin, eivätkä sateetkaan aina osu yhtä rankasti joka paikkaan. Luonto on viljelijälle arvaamaton yhteistyökumppani.
Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen liittyy muuttuneeseen ilmastoon. Sattumanvaraisuus on ollut sääoloissa aina läsnä, mutta viime vuosina sen vaikutus on kasvanut. Muutos vaatii vähintäänkin monentasoista sopeutumista. Muutos tarkoittaa myös sitä, että varmuusvarastoista on pidettävä huolta. Yksi huono vuosi ei saa johtaa niukkuuteen, kun puhutaan ruuasta ja koko kotimaisesta ruokaketjusta.