Kalavaleita ja ihan oikeita kaloja

0
Justus Koski oli todellakin koskessa, kun koitti siirtää kalastusvermeitään takaisin joen toiselle puolelle. Aku Kakko auttoi. – Ei muuta, mutta siellä pussissa on kännykkä, huusi Koski. (Kuva:Tuomas Honkasalo)

KOSKI. Kosken koskella kävi kuhina ja siimat viuhuivat ilmassa keskiviikkona, kun Kosken Kohauksen perinteinen onkikilpailu käynnisti odotetun Kohauksen. Kahden ja puolen tunnin aikana piti onkia niin paljon kuin mahdollista. Kalansaaliit punnittiin lopuksi ja voittajaksi julistettiin se, kenen yhteissaalis oli painavin.

Torilla tapahtuneen ilmoittautumisen jälkeen onkijoista suurin osa hakeutui Paimionjoen kosken rantaan Matin aitan maisemiin. A

uringon kauniisti paistellessa ja veden solistessa vaikutti onkiminen perin hyväntuuliselta, vaikka kaikille ei kalansaalista meinannut siunaantuakaan. Ensimmäisenä vastaan tuli Virpi Hahko , joka oli siirtynyt suoraan kosken partaalle onkimaan.

–Ei tästä kyllä tule mitään, kun on liikaa virtaa, samalla aurinkokylpyä ottanut Hahko naurahti. Hahkon kalapussiin oli kuitenkin pulahtanut jo yksi särki, mutta se tuli alajuoksulta.

–Tämä kalastuskilpailu on minun kohausperinteeni. Täällä on oltu monta kertaa. Kalaa koitan vielä lisää tuolta yhdestä suvantopaikasta, Hahko suunnitteli.

Pojilla hyvä kalaonni


Annimaija Vesala ja Emilia Lehtinen kävelivät vastaan jo onget olkapäillä, vaikka kalastusaikaa oli jäljellä vielä puoli tuntia. Naiset punnitsevat ensin kertovansa kalavaleita, mutta tunnustavat sitten pelin olevan heidän osaltaan ohi.

–Eihän täältä nyt mitään tullut. En tiedä kehtaako tunnustaakaan, mutta minulla on vielä sama mato koukussakin, Vesala hihitti.

–Täällä tuntuu kalaa tulevan vain noille pojille. Tuolla kauempana on pojilla vaikka kuinka paljon kalaa, Lehtinen vinkkasi.

Pojilla tarkoitetaan selvästi Justus Koskea , 11, ja Aku Kakkoa , 11, sillä poikien muovipusseista löytyi painoa jo niin, että muovipussien sangat olivat pinkeinä. Justus oli käynyt kalastamassa joen toisella puolella ja joutui hieman joen kurittamaksi, sillä juuri kun vieheet oli saatu toiselle puolelle, saappaat unohtuivat toiselle puolelle. Sitten saappaanhakureissulla toinen saapas joutui virran vietäväksi.

Onneksi Aku sai isojen turpien lisäksi myös kiinni yhden saappaan ennen kuin saapas olisi muuttanut Marttilaan. Sitten tulikin jo kiire kalojen punnitukseen.

Koukussa kalastukseen


Nestori Lindholmkin , 7, alkaa siirtymään kohti punnitusta. Sitä ennen Nestori esittelee kosken partaalla komeaa kalaansa; turpa sekin.

–Kalastaminen on kivaa. Tätä olisi kivaa tehdä enemmänkin, kun iskä vaan ehtisi tulla kanssani useimmin, Nestori toivoi.

–Eikä iskä voi ottaa kitaraakaan mukaan, kun kalat pelästyisivät, Nestori pohti. Viereisellä kalliolla kalavehkeitään pakkaili pois Mikko Kangasniemi , joka on sanojensa mukaan enemmän pilkkimiehiä.

–Tämä kalastus on intohimoinen harrastus, johon jää koukkuun, lohkaisi Kangasniemi.

–Kerran sain pilkillä 1,7-kiloisen mateen. Oli pakko laittaa käsi reikään, että sai saaliin ylös. Samalla kun vedin mateen ylös, koukku lähti irti, Kangasniemi muisteli.

Punnituksessa kalavaleet ja teot punnittiin eroon toisistaan. Torilla oli paikalla myös Ville Toivonen Kala-ToVista, joka oli ammattikalastajana ja kalastusmatkojen vetäjänä antanut osalle hieman vihjeitä ennen kisaa.

–Perinteinen koho on liian kelluttava, sillä kun kala nappaa koukkuun, niin koukku ei ehdi välttämättä kiinnittyä kunnolla, kun koho painaa niin paljon vastaan. Tällainen gramman koukku menee helpommin veden alle ja sitten vetäistään vaan saalis kiinni, Toivonen vihjasi Nestori ja Tapio Lindholmille. Lindholmit veistivätkin omasta kohostaan osan pois ja turpahan siitä tuli.

Aikuisten kalapussit olivat tällä kertaa liian tyhjiä ja pikkupojat näyttivät kalataitonsa. Kisan vei lopulta Juuso Kokkala , 8. Toiseksi tuli Aku Kakko ja kolmanneksi Justus Koski . Juuson pussiin oli noussut kalaa yli 2,5 kiloa. – Sain yhden lahnankin, Juuso kertoi ja veti voittajan kalastushatun paremmin päähänsä.