Kevätviljat kituuttavat helteessä ja kuivuudessa

0
Tarvasjokelainen maanviljelijä Tomi Saarnivaara kesäkuun rankkasateen ja heinäkuun kuivuuden runteleman ohrapeltonsa laidalla.

LIETO/Tarvasjoki. Kuivuuden ja kuumuuden koettelemilta viljapelloilta ei kovin kummoisia satoja ole odotettavissa. Kevätviljojen kasvustot ovat enimmäkseen harvoja ja matalia. Kevään kosteuden hyväkseen käyttäneet syysviljat ovat menestyneet paremmin.
Tarvasjokelainen viljelijä Tomi Saarnivaara ounasteleekin, että syysviljojen suosio kasvaa – sillä edellytyksellä, että syksyn kylvöolot sen sallivat.
Heikko satovuosi rasittaa viljelijän taloutta, kun tuotantopanokset ovat joka tapauksessa olleet merkittäviä.
–Kasvukausi on ollut kova. Keväällä vaivasi märkyys ja kylmyys, kesäkuussa tuli rankkoja sadekuuroja ja heinäkuussa pellot ovat kärsineet ankarasta kuivuudesta. Kesäkuussa meillä satoi 97 milliä, heinäkuussa tähän mennessä vain seitsemän milliä.
Saarnivaaran pellot saivat 8. kesäkuuta osakseen valtavan raekuuron, jolloin vettä ryöppysi 45 milliä kolmen vartin aikana Tarvasjoen ja Marttilan rajamailla. Vesi lainehti pelloilla ja vei maata mukanaan. Kuorettuneita kylvömaita jouduttiin rikkomaan.
Saarnivaara kylvi rypsin uudestaan 20. kesäkuuta ja teki muitakin paikkauskylvöjä. Toukotyöt hän oli päässyt aloittamaan toukokuun puolivälissä, vaikka aiemmin keväällä näytti siltä, että kylvöille pääsisi jo huhtikuun puolella. Ne toiveet upposivat märkyyteen.
–Meidän pelloilla kasvaa ohraa, vehnää ja rypsiä sekä lisäksi on viherkesantoa. Kaikki valmistuvat etuajassa, sillä lämpösummaa kertyy valtavasti. Vehnä alkaa jo kuihtua. Ohrastakaan ei taida kahden tonnin hehtaarisatoa tulla. Kuiva maa halkeilee, paikoin se on ihan kalliota.
Päivittäin palkkatöissä Loimaalla käyvä Saarnivaara pisti työmatkoillaan merkille, että osa seudun orasmaista muuttui kevään sateissa hapenpuutteen takia keltaisiksi. Se nipisti satoa jo kättelyssä. Mellilän-Loimaan suunnalla satoi toukokuussa ylenpalttisesti.
–Maanviljely ei ole mitenkään helppo laji.
Jotain on vielä pelastettavissa, jos sadetta ropisee rauhallisesti 20-30 milliä vuorokaudessa vaikkapa parin päivän ajan.
–Sade voisi vielä elvyttää kasvustoja. Ainakin vettä pitäisi tulla mieluummin nyt kuin puintiaikaan.
Kesäkauden pitkät, kuivat jaksot ovat Saarnivaaran havaintojen mukaan yleistyneet.
–Savimaat kaipaisivat talvella kunnon routaa. Sellaisesta ei viime talvenakaan ollut tietoa.

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here