AURANMAA. Suomen metsät ovat täynnä vihreää kultaa ja monen talon takana haudotaan mustaa kultaa. Eikä sitä edes tarvitse itse hautoa, sillä työn tekee komposti ja kultamulta on yleensä valmista levitettäväksi vuoden sisällä siitä, kun se biojätteenä aloittaa matkansa ekologiseen jälkikäsittelyyn. Kompostointi on nykyajan välineillä helppoa, mutta vaatii silti hieman tietoa, jotta muhiminen onnistuu hyvin ja ilman hajuhaittoja. Kompostointi on monella tavalla ekologista, sillä ravinteet palaavat takaisin luontoon; saat ilmaista multaa, jätteitä ei tarvitse kuljettaa kauas ja sekäjäteastian tyhjennysväli kasvaa, kun biojäte löytää tiensä komposteihin.
Pakastimellakin pärjää
Joku rakentaa kompostin itse vaikkapa vanhasta arkkupakastimesta, mutta suosituin kompostimuoto on Lounais-Suomen jätehuollon mukaan lämpökompostori, johon biojätettä voi laittaa myös talvella eristekuoren ansiosta. Nelihenkiselle perheelle riittää noin 300 litran komposti, jos puutarhajäte kompostoidaan erilliseen lehtikompostiin. Kompostin paikka olisi hyvä olla tuulensuojainen ja lämmin, muttei kuitenkaan liian paahteinen.
Tyhjän kompostin pohjalle laitetaan alkuun karkeaa kariketta (kompostikuiviketta, haketta, sahanpurua ja risuhaketta) ikään kuin salaojaksi. Jokaisen biojätelisäyksen yhteydessä kannattaa joukkoon heittää kariketta, jotta kompostista ei tule liian märkä. Toimiakseen hyvin, kompostissa pitää olla oikea suhde kosteutta, ilmavuutta sekä lämpöä. Lämpö kipuaa alkuun 50–70 asteeseen ja massa painuu tiiviimmäksi.
Kompostia on hyvä välillä möyhiä, muttei liian usein. Jos komposti voi olla jopa liian kuiva, niin silloin sitä voi kastella. Massan tulisi olla nyrkkiin puristettaessa hieman kosteaa, mutta ei märkää. Kompostoinnin salat oppii vuosien saatossa ja alkuvaikeuksista ei kannata olla huolissaan.
Kun kompostin kaikki jäte on muuttunut tummanruskeaksi humukseksi, on massa valmis jälkikompostoitumaan, jossa se saa olla 6–12 kuukautta. Lämpökompostoria tulee alakautta tyhjentää yllättävän usein, sillä hyvin toimiva komposti kompostoi biojätteen tehokkaasti. Alakautta tyhjennys on hieman suttaista puuhaa, mutta kannattavaa.
Kompostiin saa laittaa kaikenlaista biojätettä, mutta luita ja suuria määriä nestemäistä jätettä ei sinne suositella laitettavaksi. Isommat palaset kannattaa pilkkoa pienemmiksi, jotta maatuminen on tehokkaampaa.
21 vuotta kompostointia
Maarit Hatakka ja Jouni Haavisto muuttivat Pöytyälle metsän keskelle 21 vuotta sitten ja kompostointi alkoi heti Hatakan verenperinnön velvoittaessa siihen.
–Muistelen, kun pikkulikkana katselin mummon avokompostia. Aina siellä kesäisin kasvoi komeat kurpitsat, Hatakka muistelee.
Perheessä on kierrätetty aina kaikki, sillä ympäristöä halutaan ajatella.
–Tietenkin tässä pelastetaan maailmaa sen verran mitä voidaan, mutta onhan tässä sellaista evakkoperinnettäkin joukossa, että tavarat ja asiat hyödynnetään tai laitetaan kiertoon. Kompostointi nyt on hyödyllistä, kun saa voimakasta, hyvää multaa. Mitä järkeä sitä biojätettä on sinne sekajätteeseen laittaa, Hatakka ihmettelee.
Lämpökompostorin käyttö on Haaviston vastuulla.
–Meillä on roskakaapissa 10 litran ämpäri ja meillä laitetaan kuiviketta jo tuohon ämpäriin biojätteen sekaan, niin se ei ala haista kaapissa. Kasvissyöjäperheessä biojätettä tulee aika paljon, Haavisto kertoo.
–Ruokaa laittaessa on tullut jo tavaksi pienentää esimerkiksi kukkakaalin lehdet heti pienemmiksi biojäteastiaa varten. Kananmunankuoret kannattaa murskata, Hatakka vinkkaa.
–Elokuun lopulla yleensä tyhjennän kompostin ja kaivan kuopan tuonne multamaahan. Laitan massan maahan ja reilusti multaa päälle. Keväällä maan voi möyhiä ja pistää maan tuottamaan uutta syötävää, Haavisto selventää.
Artikkelin lähde: Lounais-Suomen jätehuolto
Kommentti
Meillä kierrätettiin jo kaikki mahdollinen muu, mutta biojäte meni harmillisesti sekajätteeseen. Sitten päätettiin naapurin kanssa alkaa yhdessä kompostoimaan biojätettä, sillä heillä oli jo lämpökompostori, mutta sinne tuli liian vähän tavaraa. Yhdessä kompostin hoito on myös paremmin hanskassa, sillä toinen toisiamme potkimme hieman parempaan kompostin hoitoon. Vielä on paljon opittavaa, mutta ensimmäiset mullat saadaan pian laittaa kasvimaalle jälkikompostorista.
Tuomas Honkasalo