Pariskunta osti vuodenvaihteessa Vanhatalon, joka on ollut yksi Euran kylän kantatiloista. Talo on rakennettu 1880-luvun palon jälkeen uudelleen, mutta sen historia juontaa paljon pidemmälle.
–Tämä paikka tässä tunnetaan 1500-luvulta alkaen ja paikan historia on pidempi kuin Helsingin. Urbanisoitumisen historia on lyhyt, mutta täällä on historian kerrostuneisuuden kanssa tekemisissä ja arjessa on historian tuntu läsnä, Puustinen intoilee.
Talon hankintapäätös ehkä oli käytännöllinen, sillä ulkorakennuksessa oli valmiina loistavat työtilat. Mutta talo myös vei kuvanveistäjien sydämet. Puustinen rakastui talon hellaleivinuuniin, Best maakellariin. Kaikkinensa he ovat olleet iloisen yllättyneitä talon melko hyvästä kunnosta.
–Aika monessa paikassa, jossa kävimme, navetta oli alkuperäinen ja huonossa kunnossa. Täällä edellinen omistaja oli kunnostanut ulkorakennuksen pienteollisuustilaksi, Best kertoo.
–Tämä on meille täydellinen työtila ja lottovoitto, Puustinen jatkaa ja kertoo tilojen mahdollistavan, että he pystyvät nyt tekemään itse teoksensa.
Muun muassa suurikokoisista pomppulinnateoksista tunnettu taiteilijapariskunta joutui aiemmin teettämään suunnittelemansa teokset ulkomailla. Ensimmäisiä Tarvasjoella valmistuvia töitä on Järvenpään koulun uudishankeen kutsukilpailutyö. Siihen pariskunta on opiskellut täysin uudenlaista tekniikkaa ja ryhtynyt muotoilemaan lasikuidulla päällystettyä styroksia. Monet aiemmista töistä ovat olleet kankaisia teoksia, joihin puhalletaan sisälle ilmaa.
Kokemaan kannustava taidekonsepti
Yhdessä työskentelevä pariskunta on tehnyt selvän työnjaon, jossa Puustisen vastuulla on muun muassa apurahojen hakeminen ja Bestin vastuulla kansainväliset kontaktit. Useat valmiista töistä ovat Bestin käsialaa, mutta yhdessä visioidaan ja sovitaan päämääristä sekä työtekniikoista.
–Yhteisten visioiden löytyminen vaatii hyviä tappeluita. Mutta enää emme paisko tavaroita, Puustinen toteaa pilke silmäkulmassa.
Puustinen ja Best pitävät toisiaan paitsi puolisoina ja työkavereina myös toistensa parhaimpina ystävinä. Yhdessä tekeminen tuo heidän mukaansa työskentelyyn hauskalla tavalla uusia näkökulmia. Ideoita he ammentavat muun muassa luonnosta, eläimistä ja kulttuuripolitiikasta. Monet heidän töistään ovat yhteisöllisiä ja osallistavia.
Väitöskirjojaan parhaillaan valmisteleva pariskunta on uudistanut ajatusta museoista ja kehitellyt taidekonseptin, joka kääntää päälaelleen totutun kaavan. Sen sijaan, että heidän teoksiaan saisi vain katsoa, ne tarjoavat myös fyysisiä ja sosiaalisia kokemuksia. Emotionaalinen koskettavuus on pariskunnalle tärkeää ja se, että teos tarjoilee jonkin tunnekoukun.
–Taiteen ei tarvitse olla älyllinen vallankumousjulistus, vaan pitää pystyä tekemään taidetta, josta voi matalalla kynnyksellä nauttia. Taidetta kuitenkin pitää myös pystyä kuorimaan kuin sipulia.
Pariskunnan teoksia on joissakin keskusteluissa moitiskeltu liian populaareiksi ollakseen taidetta. Mutta pomppulinnakin voi olla moniulotteisempi kuin miltä se näyttää.
–Teoksemme näyttävät hauskoilta lasten leluilta, mutta kun niitä alkaa pohtia, niissä on surrealistisia, karseitakin ja kriittisiä ulottuvuuksia.
Puustinen ja Best ovat olleet uranuurtajia myös tietotekniikan hyödyntämisessä. He ovat kuitenkin huomanneet, että jos ihmiset haluaa ”villitä” osallistumaan taideteoksen luomiseen, yksinkertaiset asiat voivat toimia parhaiten.
–Mutta joillekin monimutkaisen teknologian hyödyntäminen voi olla vapauttavaa, Puustinen sanoo viitaten muun muassa puolisonsa suunnittelemiin elektronisiin soittimiin, joilla kehitysvammaiset voivat tuottaa taidetta.
Muotokieltä rikastavaa rakennusperinnettä
Vaikka pariskunta on kasvanut postmoderniin kulttuuriin ja heidän taiteessaan on leikillisiä populaarikulttuurin piirteitä, historia ja vanha rakennusperinne sytyttää heitä myös ammatillisesti. Lyhyessä ajassa pariskunta on jo ehtinyt selvittää Vanhatalon ja Euran kylän historiaa sekä ihastua kyläyhteisöön. He asuvat enimmäkseen edelleen Espoossa, mutta vakaana aikomuksena on Tarvasjoella työskentelyn lisäksi kunnostaa taloa.
Etenkin Puustinen on haltioissaan eri aikakausien kerrostumista, joita talosta on löytynyt. Hän esittelee innoissaan talteen laitettuja tapettien paloja ja hevonsontasavella tiivistettyjä seiniä. Vanhatalo onkin pariskunnalle jännittävä löytöretki, joka tarjoilee paljon uutta opittavaa ja muotokielellään rikastaa henkisesti.
Myös pariskunnan kolme lasta on ihastunut paikkaan. Puustinen kertoo nuorten nauttivan, kun he pääsevät osallistumaan talon remontoitiin.
–Hienointa täällä on hiljaisuus. Pääkaupunkiseudulla on aina lentokoneiden ja liikenteen melua.
Toisaalta kylän ihmiset ovat yllättäneet pariskunnan. Ennakkoon he kuvittelivat naapurinsa varautuneiksi varsinaissuomalaisiksi, mutta törmäsivätkin puheenpulputukseen. Syynkin tähän he ovat jo saaneet selville.
–Täällä on paljon Karjalan evakkojen jälkeläisiä ja kulttuurisesti monenkirjavaa väkeä.
Tähän joukkoon Lappeenrannasta lähtöisin oleva, pohjoiskarjalaisia sukujuuria omaava Puustinen ja Etelä-Englannista Suomeen 1980-luvulla kotiutunut Best sopivat hyvin.
–Lähdin Thatcher-pakolaiseksi, Best hymähtää mutta tarkentaa tulleensa Suomeen opiskelemaan.
Marraskuinen 1980-luvun neuvostohenkinen Helsinki ei aluksi tehnyt Bestiin kovin hyvää vaikutusta, mutta vähitellen hän alkoi pitää Suomesta. Toisensa pariskunta löysi Lahdessa Bestin toimiessa Puustisen opettajana. Suhteen ”paheellinen” alku huvittaa pariskuntaa, mutta todellisuudessa heillä ei ole isoa ikäeroa.
Taiteen ja rakennusperinteen lisäksi pariskunnan yhteisiin intohimoihin kuuluvat purjehtiminen ja Itämeri, jonka saastumiseen he haluavat kiinnittää huomiota taideprojektillaan. Projektin merkeissä pariskunta purjehtii vielä tämän kesän aikana Godzilla-katamaraanilla Gotlantiin.
Katso osoitteessawww.avl.fikuka on Viikon henkilö.
Merja Puustisen ja Andy Bestin taideteoksia
Liskojen yö , 2021. Jättimäisistä ilmatäytteisistä veistoksista koostuva installaatio. Esillä Hyvinkään taidemuseossa Happy Valley -näyttelyssä 31.10. asti.
Paradise Express , 2019. Ilmatäyteisestä veistoksesta, kahvipöytäkirjoista ja videokuvasta koostuva teos. Esillä Hyvinkään taidemuseossa Happy Valley -näyttelyssä.
Stange Fruit , 2019. Kolmesta ilmatäyteisestä veistoksesta koostuva veistosryhmä, joka on ollut esillä muun muassa Finlandia-talolla.
Hiljaisuuden jalanjäljet , 2000. Simonkadulla Helsingissä sijaitseva 20 pronssilaatasta koostuva ympäristöteos, johon on ikuistettu kotoperäisten villieläinten jalanjälkiä.