MARTTILA. Marttilan tuulivoimapuistossa vietettiin kirjaimellisesti avoimien ovien päivää, kun kakkosvoimala pysäytettiin tiistaina neljäksi tunniksi osana Härkähumuviikkoa.
Yleisöllä oli mahdollisuus kysellä niin kunnanjohtajalta, OS2-Finlandin edustajilta kuin Carunankin työntekijöiltä vuosi sitten avatuista tuulivoimaloista ja kurkistaa tornin sisään.
Väkimäärästä päätellen tuulivoima kiinnostaa, sillä paikalle saapui heti tapahtuman alettua kymmeniä ihmisiä. Kysyttävääkin riitti:
–Paljonko betonia on perustuksissa? Mistä materiaalista siivet on tehty? Milloin tuulivoimala pysäytetään? Muun muassa nämä asiat kiinnostivat paikalle tulleita.
Vastauksina kysymyksiin kuultiin muun muassa, että alustassa on 700 kuutiota betonia, siivet ovat komposiittia, metallia niissä ei ole ja tuulen puhaltaessa yli 25 metriä tunnissa voimala pysäytetään, sillä niin kova tuuli rasittaa rakenteita liikaa. Käytännössä voimala seisoo vuosittain muutamia päiviä liian kovan tuulen vuoksi.
Verhonkulma tuottaa noin 85 gigawattituntia sähköä vuodessa eli noin 17 000 kotitalouden sähkönkulutuksen verran.
Puolentoista vuoden projekti
Verhonkulman tuulivoimalapuiston rakentaminen kesti noin puolitoista vuotta.
–Itse voimalan pystyttää viikossa, jos ei tuule liikaa, mutta paljon aikaa menee myös infran rakentamiseen, kertoi projektin rakennusaikainen päällikkö Jommi Tervo.
Yleisö pääsi myös kurkistamaan voimalan sisälle, torniin ei sentään päässyt. Ylös huipulle vievät niin hissi kuin portaatkin. Sisällä tornia esitellyt Jouni Savolainen kertoi, että kuntoa vaaditaan.
–Sata metriä korkealle vielä kiipeää, mutta sen jälkeen alkaa mennä jo urheilun puolelle. Korkeanpaikan kammoinen ei saa olla, Savolainen kertoi.
Normaalisti huoltohommat tehdään hissillä, mutta hissin ongelmien vuoksi on oltava myös portaat.
Humisevat löylyt
Tuulivoimalan huoltotarve on vähäinen. Käytännössä se huolletaan kerran vuodessa.
Kunnanjohtaja Carita Maisila kertoi, että Marttilassa on syksyn kuluessa tarkoitus selvittää, aloitetaanko kunnassa valmistelemaan kaavaa lisätuulivoimalle.
Verhonkulman kuusi voimalaa tuottavat kunnalle noin 120 000 euroa kiinteistöverotuloja vuodessa eli useamman henkilön palkan verran.
Tuulivoiman lähistöllä asuva Rauno Suominen totesi, etteivät voimalat häntä häiritse.
–Meiltä on lähimpään voimalaan kolmisen kilometriä eikä ääntä juuri kuulu. Sen sijaan meillä on kesäsauna 400 metrin päässä voimalasta ja siellä kyllä humisee, mutta eipä se saunomista haittaa, Suominen totesi.