Pöytyän nuoret vetoavat koulunuorisotyötekijän vakinaistamisen puolesta

0
Martta Vartio, Julia Vahlberg ja Senja Ahola toivovat koulunuorisotyöntekijä Lauri Kuikon jatkavan työssään vielä tammikuun jälkeen. Kuiko palkattiin määräaikaisesti hankerahalla. Hän uskoo uuden työmuodon olevan tulevaisuutta.

PÖYTYÄ. Elisenvaaran ja Riihikosken yhtenäiskoulujen sekä Elisenvaaran lukion oppilaskunnat ovat vedonneet kunnan päättäjiin, että Pöytyän kouluihin perustettaisiin vakituinen koulunuorisotyöntekijän toimi. Pöytyälle alkuvuodesta korona-ajan hankerahoituksella palkatun koulunuorisotyöntekijä Lauri Kuikon pesti on päättymässä tammikuun lopussa. Nuorille uusi työmuoto on ollut mieleinen ja he toivovat koulunuoritostyöntekijän jatkavan tammikuun jälkeenkin.

–Pöytyällä nuoret kokevat, ettei heitä kuunnella tarpeeksi ja heidän toiveitaan ja tarpeitaan ei oteta huomioon. Nuorilla on yhä suurempi tarve päästä puhumaan ja saada apua aikuisilta. Niin sanottu koulu-Lauri on juuri sen kaltainen aikuinen, jolle nuorten on helppo mennä puhumaan, nuorten vetoomuksessa sanotaan.

Vetoomusta kirjoittamassa olleet lukiolaiset Julia Vahlberg ja Senja Ahola sekä yhtenäiskoulun oppilaskunnan puheenjohtaja Martta Vartio ovat kokeneet, että työntekijän asemassa olevaan nuoreen aikuiseen on matalampi kynnys ottaa yhteyttä kuin vaikkapa koulukuraattoriin. Etenkin yksinäisille nuorille koulunuorisotyötekijä voi tyttöjen mukaan muodostua tärkeäksi linkiksi kaverisuhteiden solmimisessa ja porukkaan mukaan tulemisessa. Etäopetusjaksojen aikana juttelu koulunuorisotyöntekijän kanssa on helpottanut yksinäisyyden tunnetta.

Kuikon työ on sisältänyt nuorten kohtaamista kouluilla ja sosiaalisessa mediassa. Nuorten mielestä mahdollisuus kohdata somessa madaltaa entisestään kynnystä tukeutua aikuiseen, mutta myös nuorten keskuuteen koulunuorisotyöntekijää toivotaan.

Kuiko on ollut mukana muun muassa ryhmäytymispäivillä, joita nuorten mukaan voisi olla enemmänkin. Lukiossa toista vuotta opiskelevat Julia ja Senja esimerkiksi toteavat, että koronan vuoksi heidän ikäryhmässään ryhmähenkeä ei oikein ole päässyt syntymään, vaan oppilaat ovat pienissä porukoissa.

Kuiko on myös tehnyt TikTok-videoita, joiden seuraamisesta on ollut nuorille iloa.

–Lauri piti etäjaksoilla livejä, kun hän teki ruokaa. Niiden seuraaminen oli kivaa, kun näki jotain elämää jostain suunnasta, Julia miettii.

Kuiko näkee tämäntapaisille koulupäivän kevennyksille tarvetta. Hän toteaa niiden muistuttavan nuorille, ettei koko ajan tarvitse stressata.

–Omasta mielestäni olen onnistunut jonkin aukon täyttämään, Kuiko arvioi työtään ja huomauttaa, ettei nuorella tarvitse olla erityisiä huolia voidaakseen hyötyä koulunuorisotyöntekijän läsnäolosta.

Hän uskoo, että koulunuorisotyöntekijä voi omalta osaltaan ennaltaehkäistä huolien syntymistä.

Yhteisöllisyyslautakunta myötämielinen

Yhteisöllisyyslautakunnalle nuorten vetoomusta esitelleen kulttuurisihteeri Taina Myllysen mukaan lautakunta on nuorten toiveelle myötämielinen. Lautakunta palaa asiaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Myllynen ennakoi lautakunnan esittävän, että koulunuorisotyöntekijä palkattaisiin määräaikaisena kuluvan lukuvuoden loppuun asti, jolloin aloitettu työ ei jäisi kesken. Kevään aikana voitaisiin Myllysen mukaan etsiä sopivaa hanketta työn jatkamiseksi.

–Toimintatavat ovat muuttuneet ja nuorten kohtaamisessa on haaste. Sosiaalinen media pitää nähdä uutena tapana kohdata nuoria, Myllynen sanoo ja pitää arvokkaana, että vetoomus koulunuorisotyöntekijän vakituistamisesta on tullut nuorilta itseltään.

Ensin rahaa opetukseen ja oppilashuoltoon

Elisenvaaran ja Riihikosken yhtenäiskoulujen rehtorit Mika Virtanen ja Minna Savo toivovat ensisijaisesti lisärahaa opetukseen ja oppilashuoltoon ennen kuin harkitaan koulunuorisotyöntekijän palkkaamista.

–Tällä hetkellä olen eniten huolissani oppilashuollon puutteellisista resursseista. Kun lakisääteiset oppilashuoltopalvelut ovat kunnossa, voidaan varmaan miettiä uusia työmuotojakin, jos rahaa niihin on, Savo sanoo.

–Koulunuorisotyöntekijällä on aikansa ja paikkansa, mutta ensin pitää koulun opetus- ja kasvatustehtävään saada takaisin sieltä säästöjen aikana säästetyt rahat, joilla myös saadaan parannettua oppilaiden kouluviihtyvyyttä vaikkapa pienempien opetusryhmien muodossa, Virtanen miettii.

Koulunuorisotyöntekijän yhtenä tavoitteena on ollut kouluviihtyvyyden parantaminen. Savo toteaa, etä kouluviihtyvyyteen vaikuttaa moni asia.

–Kun koulutyön puitteet ja resurssit ovat kunnossa, voi oppimista parhaiten tapahtua. Koulunuorisotyöntekijä voi olla yksi tekijä, jolla koulun hyvinvointia rakennetaan. Vastuu kouluviihtyvyydestä on kuitenkin koko yhteisöllä ja kaikilla koulun aikuisilla, hän sanoo.

–Jos tai kun kouluviihtyvyyden rakentaminen perustuu muuhun kuin koulun perustyön olosuhteiden parantamiseen, saattaa kysymyksessä olla myös kaivoon kannettu vesi. Eli voi olla, että vettä pitää kantaa sinne koko ajan lisää, kun kaivo ei korjaannukaan “vettä kantamalla”, Virtanen puolestaan pohtii.