Koulunuorisotyöntekijä on Pöytyällä otettu hyvin vastaan ja nuoret ovat kokeneet uudenlaisen työmuodon tarpeelliseksi. Aikuisille koulunuorisotyöntekijän pitkälti sosiaalisessa mediassa tapahtuva työskentely saattaa näyttäytyä vieraana, mutta nuorille some on luonteva tapa kommunikoida ja ottaa kontaktia aikuiseen.
Isojen opetusryhmien ja oppilaiden monenkirjavien haasteiden kanssa painivien opettajien aika ei tahdo riittää vastaamaan nuorten aikuisennälkään. Mutta onko koulunuorisotyöntekijä tähän ratkaisu? Rehtoreiden näkemys siitä, että ensisijaisesti pitäisi satsata opetukseen ja oppilashuoltoon, on varsin perusteltu. Resurssien vaje näkyy jo PISA-tuloksissa ja oppilaiden hyvinvoinnissa. Mutta tähän vaikuttaa myös se, mihin suuntaan koulua on kehitetty. Olisikin aika tunnustaa ja oikaista tehdyt virheet samalla huomioiden muuttunut yhteiskunta.
Pöytyällä on edessään mittavat rekrytoinnit vanhustyöhön hoitajamitoitusten täyttämiseksi. Hoitajatarve on lakisääteinen toisin kuin koulunuorisotyöntekijä. Onkin aika optimistista olettaa, että rahat koulunuorisotyöntekijään löytyisivät tekemättä rakenteellisia muutoksia nuorisotoimeen. Nuoret tarvitsevat edelleen paikkoja, joissa kokoontua vapaa-ajalla. Toisaalta nuorisotilat eivät houkuttele läheskään kaikkia nuoria. Nuoria ja heidän toiveitaan kannattaisikin kuunnella herkällä korvalla, jotta varat ohjautuvat sellaiseen, mikä todella koetaan tärkeäksi ja mikä tavoittaa enemmistön nuorista.