Hyvinvointialueisiin jaetun Suomen äänioikeutetut pääsevät sanomaan sanansa tammikuussa järjestettävissä aluevaaleissa. Merkittäviä maakunnallisen vaikuttamisen paikkoja tulee jakoon sote-uudistuksen saattelemana. Varsinais-Suomen aluevaltuustoon valitaan 89 valtuutettua, jotka ovat paljon vartijoina.
Hyvinvointialueelle tulee lakisääteisesti painavia tehtäviä: sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.
Kun maakunnan ylivoimaisesti suurin asutuskeskittymä on Turun seudulla, niin ilmeistä on, että sieltä valitaan myös valtaosa aluevaltuutetuista. Palvelujen tasavertaisen kehityksen kannalta tämä ei ole toivottavaa kehitystä. Vaara pyörii, että terveyspalvelujen kehittämisen nimissä palveluverkkoa karsitaan muitta mutkitta isojen keskusten ulkopuolella.
Maakunnan ihmisten äänen kuuluminen riippuu paljolti siitä, miten vetovoimaisia ja yli puoluerajojen kannatusta kerääviä aluevaaliehdokkaita löytyy vaikkapa Loimaan seutukunnalta. Ahtaat puoluepoliittiset pyrinnöt pitäisikin aluevaaleissa asettaa sivuun ja nähdä tilanne alueellisen edunvalvonnan näkökulmasta. Mitä kattavampi edustus ympäri maakuntaa, sitä paremmin palvelujen oikeudenmukainen järjestäminen voi toteutua.
Maakunnan hyvinvointialuetta valmisteleva väliaikaishallinto järjestäytyi menneellä viikolla. Paljon on vielä valmisteltavaa, mutta se on varmaa, että hyvinvointialueesta tulee maakunnan suurin työnantaja: noin 21 000 työntekijää. Niin tekijöitä kuin tehtävääkin on runsaasti.