Tehohoidossa nyt eniten potilaita korona-aikana Varsinais-Suomessa – ”Olemme rokottamattomien panttivankeina”

0
– Rokotus ei koskaan ole pelkästään ihmisen oma asia. Siksi koronarokotus on kerta kaikkiaan otettava, ei siitä ole kahta kysymystä. Jokaisen on otettava se! tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala sanoo.

Koronavirusta sairastavia potilaita on tehohoidossa Varsinais-Suomessa nyt enemmän kuin koko pandemian aikana tähän asti. Tehohoidetuista potilaista 90 prosenttia on ollut rokottamattomia.

Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmä pitää tartuntatilannetta hyvin huolestuttavana. Etenkin sairaala- ja tehohoidon potilasmäärä on noussut kriittiselle tasolle, ryhmä sanoo tiistain tiedotteessaan.

TURUN yliopistollisessa keskussairaalan (Tyksin) teho-osastolla on hoidettava kuusi ja vuodeosastoilla kahdeksan koronatautia sairastavaa potilasta. Potilasmäärän edelleen kasvaminen uhkaa vaativien tehohoitoa edellyttävien leikkausten siirtämistä.

– Aiemmin tällä viikolla seitsemän potilasta oli tämän pandemiasyksyn suurin koronapotilaiden määrä teho-osastollamme. Jos eristyshoitoa vaativien koronapotilaiden määrä kasvaa yli kahdeksan, joudumme rajoittamaan esimerkiksi sydän-, syöpä- ja neurokirurgisten potilaiden leikkauksia. Meillä on oltava leikkausten jälkeen teho-osastolla tilaa näille potilaille, lisäksi tarvitsemme tilaa äkillisesti vakavasti sairastuneille ja esimerkiksi monivammapotilaille, sairaalajohtaja Petri Virolainen kuvasi ryhmän tiedotteessa.

TYKSIIN voi tulla potilaita myös Satakunnasta, sillä Satasairaalan teho-osasto on täynnä. Tyksistä puolestaan siirrettiin yksi potilas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin tehohoitoon.

– On huolestuttavaa, jos joudumme rajoittamaan rokotettujen potilaiden muiden vakavien tautien hoitoa rokottamattomien koronapotilaiden vuoksi.

Sairaalahoitoon joutuvat ovat useimmiten rokottamattomia.

– Tehohoitoon joutuneista 90 prosenttia on rokottamattomia. Ylipäätään sairaalahoitoon joutuneista 81 prosenttia on rokottamattomia. Sen lisäksi 12 prosenttia sairaalahoitoon joutuneista on saanut vain yhden rokoteannoksen. Eli vaillinainen rokotussuoja on ollut kaikkiaan 93 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkär i Esa Rintala sanoo koronaryhmän tiedotteessa.

Jättäytyminen rokotuksen ulkopuolelle on valtava riski ihmiselle, ilmoittaa koronanyrkki tiedotteessan. Rokottamaton sairastuu enemmin tai myöhemmin epidemian aikana ja seuraukset voivat olla hyvin vakavat. Tartunta heijastuu aina myös muualle yhteiskuntaan.

– Rokotus ei koskaan ole pelkästään ihmisen oma asia. Siksi koronarokotus on kerta kaikkiaan otettava, ei siitä ole kahta kysymystä. Jokaisen on otettava se! Rintala lisää painokkaasti.

Vain riittävällä rokotuskattavuudella saadaan tauti pysäytettyä.

– Pelkona on, että emme saa epidemiaa sammutetuksi koko talven aikana, ja voimme joutua palaamaan rajoitusten aikaan. Olemme tällä hetkellä ikään kuin rokottamattomien panttivankeina, Rintala lisää.

NENÄN ja suun suojan käyttö esimerkeiksi julkisessa liikenteessä on koronakoordinaatioryhmän mielestä edelleen välttämätöntä, koska Varsinais-Suomi on edelleen vahvasti koronaviruksen leviämisaluetta. Koronan ilmaantuvuus nousi jälleen edellisviikosta. Koronaa on todettu 148 tapausta Varsinais-Suomessa 100 000:a asukasta kohden kahden viikon aikana.

– Maskin käytöllä jokainen voi vaikuttaa helposti tarttuvan koronaviruksen leviämiseen, Esa Rintala muistuttaa.

Kouluissa ja päiväkodeissa maskin käyttöä suositellaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen työntekijöille sekä 6. luokkalaisten ja sitä vanhempien oppilaille.

– Maskinkäyttösuosituksia arvioidaan uudelleen, kun Varsinais-Suomen toisen annoksen rokotuskattavuus on riittävällä tasolla ja suojateho on muodostunut, koordinaatioryhmä linjasi.

Koronatartunta saadaan edelleen useimmiten lähipiiriltä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat yliedustettuina. Toiseksi yleisin tartunnan lähde on työpaikka, erityisesti laivanrakennuksen työpaikat. Näissä rokottamattomuus on suurin riskitekijä.

– Rokotukset ovat välttämättömiä kaikissa ikäryhmissä ja ammateissa ja edellytämme sitä myös yritysten ulkomaiselta työvoimalta, Rintala sanoo.