KOSKI, MARTTILA. Kouluterveyskysely antaa Koskella ja Marttilassa runsaasti ilonaiheita. Nuorten päihteiden käyttö kuitenkin herättää huolta.
Päihteiden käyttö on Kosken ja Marttilan nuorten keskuudessa kyselyn mukaan muuta maata yleisempää. Tupakkatuotteita kertoi käyttäneensä vähintään kerran 47,1 prosenttia nuorista (koko maa: 35,9 %). Alkoholia kertoi käyttävänsä viikoittain 12,5 prosenttia nuorista (koko maa: 4,1 %).
Neljännes kyselyyn vastanneista nuorista kertoi olevansa kovassa humalassa vähintään kerran kuukaudessa (koko maa: 8,9 %). Myös huumekokeilut ovat kyselyn perusteella Koskella ja Marttilassa hieman keskimääräistä yleisempiä. Kannabista että muita laittomia huumeita kertoi kokeilleensa ainakin kerran 9 prosenttia vastaajista (koko maa: 7,7 % ja 8,1 %).
Kyselyn antamat tiedot nuorten päihteiden käytöstä eivät yllätä Kosken ja Marttilan nuorisovaltuuston jäseniä.
–Päihteiden käyttö ei ehkä ole näkyvää, mutta tarinoita kuulee, yhdeksäsluokkalainen Ilona Laine toteaa ja arvioi päihteiden käytön lisääntyneen viime vuosina.
Arvio lienee oikea, sillä vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä 13,5 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kertoi olevansa vähintään kerran kuukaudessa kovassa humalassa. Syitä muuta maata yleisempään päihteiden käyttöön nuoret eivät osaa sanoa. Jotta käyttö vähenisi, tulisi lukiota käyvän Julle Nummisen mukaan estää nuoria keksimästä uusia tapoja päihteiden hankintaan.
–Koulussa pitäisi puhua päihteistä enemmän, Ilona sanoo.
Ammatilliselle nuorisotyölle tarvetta
Ennalta ehkäisevän työn lisäämisen kannalla ovat myös koulunuorisotyöntekijä Noora Lindeberg-Kaukonen ja hyvinvointikoordinaattori Katri Honkala .
–Meillä on huikea oppilashuolto, mutta kaiken muun työn ohella resursseja ennaltaehkäisevään työhön ei ole, Lindeberg-Kaukonen sanoo.
Lindeberg-Kaukonen ja Honkala näkevät, että Koskella ja Marttilassa on tarvetta ammatilliselle nuorisotyölle. Kummassakaan kunnassa ei ole ollut palkattua nuorisotyöntekijää. Tammikuussa korona-avustuksella palkatun Lindeberg-Kaukosen pesti on päättymässä vuoden lopussa. Honkala pitää säälinä, jos aloitettu työ jää kesken. Kunnat hakevatkin Avi:lta nuorisotoiminnan kehittämisavustusta nuorisotyön tekemiseen koululla.
–Nuorisotyö ei tavoita nuoria nuorisotilalla, joten emme voi tukeutua nuorisotilatoimintaan, Honkala sanoo ja kertoo, että nuorisotilan käyttäjät ovat tällä hetkellä pääosin alakoululaisia.
Lindeberg-Kaukonen sanoo nykyisten yläkoululaisten tippuneen koronaväliin. Koronan vuoksi nuorisotila on ollut paljon suljettuna, joten yläkoululaisilta on katkennut yhteydet nuorisotilaan. Lindeberg-Kaukonen arvelee koronalla olevan vaikutusta myös päihteiden käyttöön. Toisaalta hän näkee, että myönteisillä asenteilla päihteiden käyttöä kohtaan on sukupolvijatkumo.
Ennaltaehkäisevä työ pitäisi Lindeberg-Kaukosen mukaan kohdistaa koko kylään, ei pelkästään nuorisoon. Esimerkiksi tuore päihdetilannekysely paljastaa koskelaisten rennon suhtautumisen päihteiden käyttöön, vaikka moni onkin havainnut alaikäisten käyttävän päihteitä.
Kouluterveyskysely antaa paljon ilonkin aiheita
KOSKI, MARTTILA. Keväällä tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan koskelaisista ja marttilalaisista 8.–9.-luokkalaisista 96,6 prosenttia harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa. Ohjattua liikuntaa vapaa-ajallaan harrastaa vähintään kerran viikossa 45,5 prosenttia nuorista. Omatoimista liikuntaa vapaa-ajallaan harrastaa vähintään kerran viikossa 69 prosenttia nuorista.
Kouluviihtyvyys on Kosken seudun yläasteella kyselyn perusteella korkealla tasolla. Kyselyyn osallistuneista nuorista 72 prosenttia kertoi pitävänsä koulunkäynnistä (koko maa: 58 %). Luokkien työrauhaa piti hyvänä 87,90 prosenttia nuorista (koko maa: 77,2 %).
Korona-ajan etäopetusajalla oppilaista 88,7 prosenttia koki saaneensa tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin (koko maa: 79,3 %). Myös vaikutusmahdollisuudet koettiin koulussa valtakunnallista tasoa paremmiksi.
–Ilolla kuulemme, että oppilaat viihtyvät koulussamme ja kokevat olevansa osa kouluyhteisöä. Koulunkäynnistä pitäminen ja tuen saaminen sekä työrauhan kokeminen hyväksi ovat merkkejä pitkäjänteisestä työstä koulussamme. Siitä iso hatunnosto kaikille oppilaille, oppilaiden huoltajille ja koko koulun henkilöstölle, rehtori Jouni Karvonen kiittelee.
Kouluruokailu sai niin ikään erittäin hyvää palautetta. Koululounaan makua piti hyvänä 76,4 prosenttia kyselyyn vastanneista (koko maa: 46,1 %).
Koulu-uupumusta koki vain 8 prosenttia nuorista (koko maa: 20,3 %). Terveydentila yleisesti koettiin valtakunnallista tasoa paremmaksi. Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi 10,2 prosenttia nuorista (koko maa: 19,4 prosenttia).