Loman kannalta

0

Terveisiä vuosilomalta! Kiitos kysymästä, loma on rullannut oikein rattoisasti. Järven kattaa hapero jää ja maata peittää hento härmä. Mikäs sen luonnikkaampaa tähän aikaan vuodesta – ei mikään.

Sekään ei ole lainkaan pahitteeksi, ettei talvisen lomalaisen tarvitse välttämättä karauttaa liikenteeseen väistelemään peuroja ja muita runsaslukuisia metsäneläviä varta vasten aamu- ja iltahämärissä, jolloin eläinten mielestä tien toisella puolella vihertävät houkutukset ovat erityisen kiinnostavia.

Ilman muuta ja muuta ilman pitää näinä aikoina olla tarkkana myös kaikkien viirusten ja pasiliskojen kanssa. Niitä pitää niin ikään välttää, torjua ja väistää sen minkä lomanviettäjät ja muut valveutuneet kansalaiset muilta tärkeiltä toimiltaan vain ehtivät.

Jos olen väärin ymmärtänyt, niin taudinaiheuttajat ovat talvella kankeita ja känttäisiä liikkeissään, jollei sitten juurikin päinvastoin. Mene ja tiedä kaikista sala… siis julkiliitoteorioista, joita siellä täällä sakeanaan sinkoilee.

M eikäläinen liittyy vähäisen lomailun jälkeen vanhuuseläkeläisten sankkaan joukkoon. Näin ollen omakohtaiset kokemukset eläkeläisyydestä antavat vielä odottaa itseään. Palataan niihin tuonnempana paremmalla ajalla.

Vaan tässä kohdassa on sen sijaan oivallinen tilaisuus muistella alkupaloiksi pari tuokiokuvaa kaukaisesta menneisyydestä. Lehdenteon askareissa olen näet raapustellut tavalla tai toisella kuudella eri vuosikymmenellä. Aika aikaa kutakin.

Toimitustyön uuttera alku alkoi vuonna 1978. Samana yleisurheilun kunniakkaana EM-kisavuonna, jolloin Paattisten ja Turun Urheiluliiton pitkä poika Martti Vainio voitti kymppitonnin EM-kultaa Prahassa ajalla 27.30,99. Seuraavana suvena Vainio vetäisi pari lennokasta kunniakierrosta Ristinummen urheilukentällä.

Y hteen työtaisteluunkin ehdin työuran alkutaipaleella mukaan. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto pisti lakon pystyyn syksyllä 1980. Kolmisen viikkoa siinä vierähti. Tuo oli kyllä kelpo aikaa hieroa vireillä ollut autokauppa valmiiksi. Yleiset työehdotkin kaiketi paranivat – ei siinä mitään. Sen jälkeen ei olekaan ehditty lakkoilla.

Vainion kultajuoksun aika vuodelta 1978 on muuten edelleen kymppitonnin Suomen ennätys. Kehitys kehittyy aina johonkin suuntaan. Suomalaisen kestävyysjuoksun osalta kehitys ei ainakaan tulosten valossa ole kehittynyt paremmaksi. Uusi vuosi(kymmen) kaiken muuttaa voi.

Muistakaa liikkua, muttei liian suurella joukolla ja liian tiiviissä rykelmissä. Hyvää joulua!

toimittaja

Jorma Kaarto

jtkaarto@gmail.com

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here