PÖYTYÄ/Karinainen. Elisenvaaran lukion abiturientti Tiia Salminen löysi itsestään uusia taitoja osallistuessaan turvallisuuspolitiikan tietämystä mittaavaan Turpotietäjä 2021 -kilpailuun. Vaikka hän on opiskellut kaikki historian ja yhteiskuntaopin syventävät kurssin ja kirjoitti historiasta laudaturin, menestyminen kilpailussa tuli hänelle yllätyksenä. Salminen sijoittui kilpailussa pronssille.
Turpotietäjä on lukiolaisille suunnattu kilpailu, jonka järjestävät Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto yhdessä historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n sekä Kadettikunnan kanssa. Kaksivaiheisesta kilpailusta finaaliin pääsi tänä vuonna kahdeksan kilpailijaa. Kilpailun voitti Eelis Ojala Helsingin normaalilyseosta ja toiseksi tuli Lauri Hietanen Etelä-Tapiolan lukiosta.
Alkukilpailuun osallistuttiin omilla kouluilla Abitti-alustalla. Osallistujia oli yhteensä noin 350 ympäri maata 44 lukiosta. Alkukilpailussa parhaiten menestyneet kutsuttiin marraskuussa pidettyyn finaaliin Helsinkiin.
Alkukilpailun monivalinta- ja esseekysymykset koskivat Salmisen mukaan muun muassa Suomen välirauhaa ja puolustustahtoa. Finaalissa kirjoitettiin essee Afganistanin tilanteesta ja sen vaikutuksista Eurooppaan. Lisäksi pidettiin parin minuutin puhe siitä, miten Suomen pitäisi reagoida hybridivaikuttamiseen.
–Aika ei meinannut riittää, Salminen toteaa puheesta, mutta kertoo tykänneensä kilpailun tehtävistä, sillä nippelitiedon hallitsemisen sijasta kysymyksiin vastaamisessa auttoi kyky soveltaa opittua tietoa.
Esseessä Salminen kertoo kirjoittaneensa muun muassa Lähi-idän konfliktien ja suurvaltojen toimien vaikutuksista Afganistaniin. Mediaa hän kritisoi asioiden paisuttelusta ja yksinkertaistamisesta.
Turvallisuuspolitiikassa Salmista kiinnostaa, minkälaisia päätöksiä päättäjät tekevät ja miten tehdyt päätökset vaikutukset. Historian ja yhteiskuntaopin opintojen hän näkee lisäävän ymmärrystä maailmasta ja siitä, miten nykyiseen on päädytty.
–Jotkut ehkä pitävät historiaa tylsänä ja ajattelevat sen koskevan vain jotain tapahtunutta. Ehkä ei ymmärretä, miten historia vaikuttaa nykyisyyteen.
Salmisen mukaan historiaa ja yhteiskuntaoppia voi lukiossa opiskella riittävästi, mutta hän harmittelee yhteiskuntaopin vähäistä painoarvoa jatko-opintojen pääsyvaatimuksissa. Valintaperusteita tulisi hänen mukaansa muuttaa siten, että aihepiiriin sisältyvät opinnot painottuvat pääsyvaatimuksissa.
Omat tulevaisuudensuunnitelmat Salmisella ovat vielä hieman avoinna, mutta historian tai yhteiskuntaopin opiskelu yliopistossa kiinnostaisi. Armeijakin voisi hänen mukaansa olla mielenkiintoinen kokemus.
Katso myös kuka on Viikon henkilö.