Koronan sairastanut Mauno Mäentausta patistaa piikille

0
Koskelaisen Mauno Mäenstaustan alkuvuosi on sujunut kotona karanteenissa jouluna tulleen koronatartunnan vuoksi. Mäentausta kannustaa kaikkia rokottautumaan, sillä rokotusten ansiosta hänen tautinsa jäi suhteellisen lieväksi.(Kuva: Asko Virtanen)

KOSKI. Perjantai 7.1. oli koskelaiselle Mauno Mäentaustalle hieno päivä: hän pääsi ensimmäistä kertaa kymmeneen vuorokauteen käymään kaupassa ja pois kotiympyröistä. Karanteenin jälkeen pienikin asia voi tuntua suurelta.

Mäentausta sairastui koronaan jouluna ja haluaa jakaa kokemuksensa, jotta mahdollisimman moni ottaisi rokotteen.

–Korona on ikävä tauti, vaikka se olisi lieväkin. Itse selvisin aika lievällä taudilla, koska olin ottanut kaksi rokotetta. Ilman niitä tilanne olisi varmasti ollut hyvin toisenlainen, Mäentausta kertoo.

Mäentaustan kokemuksen mukaan korona on paitsi ikävä, myös varsin herkästi tarttuva tauti.

–Sain koronan joulunvietosta, missä oli paikalla lisäkseni seitsemän aikuista, joista kaikki saivat jonkinasteisia oireita. Kaikilla tauti oli kuitenkin rokotusten ansiosta suhteellisen lievä, Mäentausta kertoo.

–En kuitenkaan lähtisi aliarvioimaan lievääkään koronaa. Se on tauti, minkä saamista kannattaa viimeiseen asti välttää, vaikka olisi rokotuksetkin, Mäentausta painottaa.

Mäentaustalle itselleen nousi lievä kuume ja olo oli tukkoinen.

Nopeasti testiin

Terveydenhoitojärjestelmän toimivuudesta hänellä on vain hyvää sanottavaa.

–Soitin terveyskeskukseen joulun jälkeisenä keskiviikkona. Parin tunnin päästä tuli takaisinsoitto. Torstaina menin Lietoon antamaan koronanäytteen. Vielä samana päivänä sain tekstarin, missä sanottiin että näyte on positiivinen, Mäentausta kertoo.

Seuraavana päivänä sairaanhoitaja soitti ja kyseli vointeja. Ohjeita tuli niin puhelimessa kuin sähköpostillakin. Hoitaja soitti vielä myöhemminkin kaksi kertaa ja kyseli vointeja.

Koronan aiheuttama ikävyys aiheuttaa kaksi erilaista harmia. Itse tautia on tietysti ikävä sairastaa, mutta kymmenen päivän karanteeni on sekin Mäentaustan mukaan kova kokemus.

–En ole sosialistinen, mutta sen verran sosiaalinen ihminen taidan olla, että yksin kotona kymmenen päivän ajan oleminen oli kova koettelemus. Yksinäistä on ollut, kun kotona ei ole ketään kaveria, kertoo puolisen vuotta sitten leskeksi jäänyt Mäentausta.

Ruokaa pakastimesta

Käytännön asioista ei Mäentaustalle tullut ongelmaa.

–Pakastin oli pullollaan ruokaa ja joulultakin jäi yli. Jossain vaiheessa menin puhelimessa sanomaan siskonpojalle, että omenat ja mandariinit on loppu ja niitä ilmestyi heti oven taakse, Mäentausta naurahtaa.

Huolta aiheuttaa sen sijaan se, mitä tapahtuu jo varatulle polvileikkaukselle.

–Kuukauden päästä pitäisi olla polvileikkaus, missä laitetaan polveen tekonivel. Vaan miten mahtaa käydä kiireettömille leikkauksille, jos koronatilanne pahenee ja sairaanhoitajia joudutaan siirtämään tehtävästä toiseen, Mäentausta pohtii.