Matti Heikan yhdeksäs on yhdeksikön arvoinen muistelmateos

0
Korona saa aikaan kaikenlaista. Muun muassa sen, että Matti Heikka teki viimeisestä seuraavan kirjan. (Kuva: AVL arkisto/Asko Virtanen)

AURA. Auralainen omakustannekirjailija Matti Heikka on julkaissut jo yhdeksännen teoksensa. Ensimmäinen teos ”Onnenpoikana” ilmestyi vuonna 2007. Historiaa ja muita yhteiskunnallisia aineita parinkin tutkinnon verran opiskellut Heikka on kirjoissaan kommentoinut auralaista ja suomalaista yhteiskuntaelämää, omia tekemisiään ja moninaisia matkojaan.

Tuorein teos ”Sekalaiset muistelmat – seitsemän vuosikymmentä eloa ja iloa Auran rantamilla” on nimensä mukaisesti puhdasverinen muistelmateos. Ja sellaisena varsin mielenkiintoinen ainakin kaikille niille, joita Varsinais-Suomen maaseudun kehityskaari 1950–luvulta nykypäivään kiinnostaa.

Opettavaista maanviljelyä

Heikka on tehnyt elämäntyönsä yhteiskunnallisten aineiden opettajana sekä sivutoimisena viljelijänä. Tärkeä kiinnekohta on ollut ja on yhä oma kotipaikka Suni. Maatila, jonka vaiheita Heikka käy läpi varsin tarkasti. Sunilla tehtiin hevosella töitä vielä 1960–luvun lopulla, mutta eläköityään Heikka myi tilan pellot.

Aikanaan varsin suurikin tila oli EU–Suomessa käynyt pieneksi. Suomalaisen maanviljelyksen rakennemuutos käykin hyvin ilmi Heikan omakohtaisten kokemusten kautta.

Kirjallisia lähteitä on ollut käytössä vähän, mutta Heikalla on tarkkoja ja paljonpuhuvia muistikuvia sukulaisistaan ja muista maaseudun persoonista. Ne maalaavat kuvan elämästä, joka oli hyvin toisenlaista kuin nykyään.

–Päiväkirjaa olen pitänyt hyvin satunnaisesti, joten niistä ei paljon apua ollut. Kirja perustuu muistiin ja voi olla, että jotain olen muistanut väärinkin, Heikka kertoo.

Ironiaa ja itseironiaa

Toinen kirjassa perusteellisesti läpikäyty elämänala on koulu ja koulutus. Piirtyy kuva varsin paljon muuttuneesta opintiestä. Ensin koululaisena ja sittemmin opettajana Heikka on ehtinyt nähdä koululaitoksen kehityksen kansakuntaa jakavasta sitä eheyttäväksi tekijäksi.

Heikan tyyli kirjoittaa on ironinen ja itseironinen, mutta leppoisa. Heikan huumorissa on jotain brittiläistä, se on sivistynyttä ja oivaltavaa. Asiat eivät aina mene niin kuin niiden toivoisi menevän eikä räystäästäkään tule korjattuna ihan sen näköistä kuin pitäisi, mutta epätoivoon tai synkkyyteen ei ole syytä vaipua.

Tosin voi kysyä, onko Heikan tapa tarkastella itseään ironisesti siihenkään aina niin kauheasti syytä. Esimerkiksi luvussa tympääntynyt poliitikko Heikka kuvailee itseään pitkäaikaisena valtuutettuna lähinnä takarivin taaviksi, vaikka sai vaaleista toiseen vankan kannatuksen. Kannatus ei kuitenkaan synny tyhjästä.

Toisenlainen Aura

Kirja kattaa Heikan koko tähänastisen elämänkaaren eli seitsemän vuosikymmentä elämää Aurassa ja vähän muuallakin. Samalla kun mies on vanhentunut, myös Aura on muuttunut.

–Lapsuuteni Aura oli puolet pienempi kuin nykyään eikä väki ollut pakkautunut asemanseudulle niin kuin nyt. Samalla yhteisöllisyys on hävinnyt. Tässä lähelläkin on paljon taloja, joiden asukkaita en tunne. Toisaalta on hyväkin, ettei toisten tekemisiä syynätä enää niin tarkkaan, kertoo lähellä Liedon rajaa Aurajoen matkailutien varrella asuva Heikka.

Hiljaa hyvä tulee

Toisin kuin edellisten teosten kohdalla, nyt Heikka miettii – onneksi – että tohtiiko kirjasarjaa jättää yhdeksänteen vai pitäisikö tähdätä tasalukuun. Toivottavasti tasaluku toteutuu, sillä ainakin allekirjoittanut huomasi monessa kohtaa lukevansa kirjaa hymyssä suin. Paljon mielenkiintoista uuttakin tuli opittua.

Heikka kertoo olevansa hyvin ahkera lukija, vaikka oppi lukemaan varsin myöhään. Sopii siis hyvin, että myös kirjailijan ura jatkuisi pitkään, vaikka alkoikin varsin myöhään eli vasta eläkepäivillä.

Seuraavaa kirjaa odotellessa siis.

Matti Heikan uusinta kirjaa ”Sekalaiset muistelmat” on myynnissä Auran aarteissajasaatavilla myös kirjailijalta itseltään sähköpostitse osoitteessa heikka62@gmail.com.

Kommentti

Historia auttaa ymmärtämään

Ihminen joka ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttä. Heikan teos pistää miettimään, onko ihmisiltä kadonnut historian taju, kun monen elämä tuntuu muodostuvan mitä erilaisimmista uhista, katastrofeista ja someraivoista. Heikan mainiota muistelmateosta lukiessa tulee hyvin esille se, miten valtavaa kehitys on Suomessa sotien jälkeen ollut. Heikan teos on suositeltavaa lukemista jokaiselle auralaiselle ja auranmaalaiselle, joka on vähääkään kiinnostunut siitä, miten tähän on oikein tultu ja että ennen ei todellakaan ollut paremmin.

Asko Virtanen