Vahvasti lisääntyvä peurakanta tarjoaa Auranmaan susille helppoa ravintoa – Katso video

0
Jessi Hiltunen kuvasi suden vuodenvaihteen tienoilla Suontien vierellä Pöytyällä.

AURANMAA. Vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta kertoo, että viimeisimpien havaintojen perusteella Pöytyän Yläneen susilauma on pysynyt entisenlaisena. Kahdeksan eläimen vahvuiseksi arvioitu lauma liikkuu kantatie 41:n molemmin puolin.

–Siinä on kaksi aikuista ja loput ovat pentuja. Lauman hallitsijapari on vaihtunut vuoden 2004 jälkeen pariin otteeseen, Hermansson sanoo.

Vapaaehtoiset metsästäjät keräävät talvella susien ulosteita Luonnonvarakeskuksen tutkijoille, jotka ottavat niistä dna-näytteitä. Näin pystytään laskemaan, montako susiyksilöä on tietyllä alueella. Lisäksi Pöytyälläkin näyttäytyy satunnaisesti viime ja edellisvuoden pentuja, jotka kiertelevät laajalti.

Lounais-Suomessa voimakkaasti lisääntyvät valkohäntäpeurat ovat susien pääravintoa. Muualla Suomessa sudet kaatavat lähinnä hirviä. Niihin verrattuna peurat sekä metsäkauriit ovat helpompaa saalista.

–On havaittavissa, että Lounais-Suomen susien reviirit painottuvat keskeisille peura-alueille. Sudet voivat saada tiheillä peura-alueilla enemmän pentuja kuin muualla Suomessa ja runsaan ravinnon myötä niille näyttää riittävän keskimääräistä pienempi reviiri, Hermansson kertoo.

Tavallisesti susireviirin koko on 50 000-100 000 hehtaaria.

Juha Olli kuvasi videon Pöytyän Ordenojalla 22.8.2021.


Susi on sopeutuvainen koiraeläin

Helmi-maaliskuussa susipari parittelee, ja pennut syntyvät toukokuun puolivälissä. Tämän jälkeen vanhemmat sekä pennut muodostavat lauman. Seuraavaan kevättalveen mennessä pennut yleensä lähtevät omille teilleen ja pari on taas kahden. Toisinaan niiden rinnalle jää “lapsenvahti”.

Susikannan kasvua Jörgen Hermansson luonnehtii pienoiseksi yllätykseksi. Pitkään susia tavattiin vain itärajan tuntumassa, harvaan asutuilla alueilla.

–Jos joku olisi sanonut 2000-luvun alussa, että 20 vuoden kuluttua Lounais-Suomessa on 15 susilaumaa, tuskin olisin uskonut, Hermansson tuumii.

Tutkijoiden käyttämä laskukaava susien määrän arvioimiseksi on reviirien määrä kerrottuna kymmenellä.

Ravinnon ohella kannan kasvua edesauttavat rauhoitus sekä koiraeläimille tyypillinen oppivainen luonne, joka helpottaa suden sopeutumista uusiin ympäristöihin.

Metsästys on omanlaisensa mielentila

Susien metsästämä hirvi, kauris tai peura on yleensä syöty viimeistä luuta myöden, mutta esimerkiksi lammastarhoissa petojen toiminta on toisenlaista. Niissä sudet saattavat jättää jälkeensä useita tapettuja, mutta syömättä jätettyjä eläimiä.

Jörgen Hermansson selittää käytöstä mielentilalla.

–Kun lampaat eivät pääse tai ymmärrä lähteä karkuun, sudelle jää päälle metsästämiseen sekä tappamiseen liittyvä mielentila, minkä seurauksena useita lampaita kuolee.

Aitauksiin tai rakennuksiin tunkeutuvien ongelmayksilöiden ampuminen on mahdollista vahinkoperusteisella poikkeusluvalla, mikäli niiden katsotaan aiheuttaneen toistuvia vahinkoja onnistuneista karkotustoimenpiteistä ja petoaidoista huolimatta.

Toinen tapa rajoittaa susien määrää on rajoitettu kannanhoidollinen pyynti. Sen toteutuminen edellyttää, että susia sekä reviirejä on paljon laajalla alueella, eikä pyynti vaaranna susikantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi viime vuoden puolella mahdollisuuden metsästää koko Suomessa neljästä laumasta korkeintaan 20 sutta. Suomen riistakeskus antoi jokaiselle merkittävälle suursusialueelle yhden myönteisen lupapäätöksen.

–Koska kaadettavien susien kokonaismäärä on noinkin rajattu, metsästys kohdennettiin pieniin laumoihin. Kaatolupa annettiin Somerniemen laumaan, joka oli havaintojen perusteella Lounais-Suomen pienin lauma, Hermansson selittää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here