KOSKI. Takana on reilut 30 vuotta kovaa ruumiillista työntekoa, muttei koskelainen Hannu Nurmi siltikään aio muurarin työtään jättää. Ja jos hän sen tekisi, mistä yhteistyökumppani Tulikivi löytäisi Auranmaalle vastaavan moniosaaja-uunimestarin.
Nurmi tuumaa ihmisten kanssa asioinnin olevan työnsä suola. Hän on todennut pärjäävänsä yksinkertaisella ohjenuoralla.
–Teen mitä lupaan, enkä myy väkisin, mies kiteyttää.
Ensimmäiseksi hän kartoittaa, haaveileeko asiakas keveästä tunnelmanluojasta, varaavasta takasta ja onko talossa tarvetta leivinuunille.
Toiveiden selvittyä Nurmi tarkistaa, ovatko ne toteutettavissa esimerkiksi perustusten, hormin ja suojaetäisyyksien osalta. Kivitakoissa etäisyysvaatimukset ovat suurempia ja rapatuissa kaksikuorisissa pienempiä.
Tulisija on iso investointi
Puiden polttaminen pelkän tunnelman vuoksi on Nurmen itsensä mielestä haaskausta. Ihan näin suorasukaisesti hän ei asiaa asiakkaalle ilmaise, mutta muistaa vihjata varaavan takan eduista.
– Koska kevytkin takka maksaa aika paljon, mielestäni kannattaa investoida vähän enemmän ja hankkia lämpöä varaava takka. Silloin se ei toki kannata, jos takkaa tullaan käyttämään hyvin vähän, Nurmi selittää.
Edullisimmat kevyttakat maksavat asennettuina 1 500 euroa ja varaavan mallin saa noin 4 000 eurolla.
– Mikäli puretaan vanhaa, kunnostetaan taustaseiniä sekä palomuureja ja joudutaan ehkä tekemään perustuksiakin, summa nousee helposti 5 000 euroon. Tarvittaessa taloon rakennetaan hormi, Nurmi luettelee.
Direktiivi sanelee päästörajat
Vuoden alussa tuli voimaan ecodesign -suunnitteludirektiivi. Se edellyttää, että valmistulisijat alittavat säädellyt päästöarvot.
Direktiivi koskee tulisijoja, jotka rakennetaan tehtaalla valmistetuista osista ja myydään käyttövalmiiksi asennettuina eli sellaisia, joita Nurmikin tekee.
Suunnitteludirektiivi saa häneltä kehuja. Sen myötä valmistulisijoista on tullut entistä käyttäjäystävällisempiä ja vähäpäästöisempiä.
Entäpä puheet mahdollisesta takkojen romutuspalkkiosta?
Nurmi pitää romutuspalkkiota tervetulleena ajatuksena. Todennäköisesti palkkiota maksettaisiin ainakin vanhoista arinauuneista, jotka sinkoavat huonosti palaneita savukaasuja piipusta pihalle.
– Romutuspalkkio olisi hyvä asia niille, joilla on ikänsä päässä oleva takka, Nurmi kiteyttää.
Sääilmiöt vaikuttavat kysyntään
Käy tulisijojen romutuspalkkiolle miten tahansa, Hannu Nurmi näkee jo nykyisessä maailmanmenossa monia tulisijamarkkinoita tukevia asioita.
Huippulukemiin kohonnut sähkön hinta on lyhentänyt varaavien tulisijojen takaisinmaksuaikoja suorasähkölämmitteisissä taloissa. Oma lukunsa ovat sään ääri-ilmiöt ja sähkökatkot. Niiden varalle halutaan varalämmitysjärjestelmiä sekä mahdollisuus valmistaa ruokaa sähköttä.
Vaikka Nurmi kuvaa itseään ennemmin järki- kuin fiilispohjalta toimivaksi vanhanliiton mieheksi, tulisijatunnelmaa ei hänenkään mielestä loppujen lopuksi voita mikään.
– Tunnelma perustuu siihen, että palaessaan tuli käyttää happea ja vaihtaa huoneilmaa. Tuntuma tulen säteilylämmöstä on erilainen kuin sähköpatterista, Nurmi selittää.
Asiakkaan ilo tarttuu
Monet takkamuurarit tekevät hurjia työtuntimääriä sesonkina, joka kestää syksystä jouluun. Sesongin ulkopuolella tilauskirjan täytteeksi tarvitaan muitakin urakoita.
Hannu Nurmen mielestä ammatin haastavimpia asioita on tasaisen työtahdin löytäminen. Hän arvelee, ettei se tule koskaan onnistumaan, eikä sillä ole loppujen lopuksi niin väliäkään.
– Kun saan urakan valmiiksi, voin ottaa vapaapäivän keskelle viikkoa, mikä on aika mukavaa.
Mikä on parasta työssäsi?
– Kerta toisensa jälkeen on kiva liittyä asiakkaan iloon, kun olen purkanut vanhan tulisijan ja tehnyt uuden tilalle, Nurmi vastaa.
Nuorempana hänkin teki töitä ”hullun lailla”. Selkä on kestänyt, mutta raskaiden kappaleiden nostelu on alkanut tuntua jäsenissä.
– Eläkeikään on kymmenen vuotta. Ne eivät tule olemaan keveitä vuosia. Mitään suurempia muurausurakoita en ole hamuamassa, ne saavat jo olla toisia varten, Nurmi tuumaa.