Perinteitä kunnioittaen

0

Vuosi sitten harmittelin näihin aikoihin sitä, että lumi vain piipahti Varsinais-Suomessa. No, nyt ei tarvitse harmitella. Lumen puolesta laskiaisen vietonkin pitäisi onnistua ihan perinteisellä tavalla – kunhan vain jostain löytyisi sopivia mäenrinteitä, jotka eivät pääty tielle tai jokeen. Näillä viikon välein vaihtelevilla säillä kun jokijään kestävyyteen ei uskalla luottaa.

Vaikka kunnon mäenlaskukelejä ei joka talvi tulekaan, olisi hienoa, jos taajamien puistikoiden puuston harvennuksessa katsottaisiin rinteitä myös pulkallalaskijoiden näkökulmasta.

Muutaman metrin levyinen rinne ja mielellään sen päässä vielä pieni vastamäki olisivat pulkkailijoille herkkua silloin, kun lunta tämän talven tapaan on tarjolla. Tuskin tuollainen maltillinen rinne lumettomanakaan aikana kovin pahalta näyttäisi.

Näin vähän kypsemmässä iässä perusulkoilumuoto on silti talvellakin kävely. Sohjo- ja jääkelien vaihtelu tosin tekee siitäkin välillä extremeurheilua jopa silloin, kun jalassa on nastakengät.

Kun välillä käyn lenkillä naapurin herra G:n seurassa, saattaakin lievä lajikateus hiipiä mieleen. Mikäs sen on jäistä tien laitaa tepsutellessa, kun alla on neljä tassua ja niistä jokaisessa kynnet. Koiraherra ei oikein tunnukaan ymmärtävän, miksi ihmiset on varustettu näin puutteellisella ja kunnon jääravit estävällä määrällä jalkoja.

Laskiainen on jo ihan oven takana ja tänä vuonna sen kunniaksi voidaankin järjestää taas yhteisiä tapahtumia. Mäkeen kaikki eivät halua, mutta perinnesyötävät – hernekeitto ja laskiaispullat – maistuvat useimmille. Sopan reseptit vaihtelevat ja makkaraa on montaa sorttia, mutta laskiaispullat ovat säilyttäneet muotonsa ilmeisesti liki koko olemassaolonsa ajan.

Täytteen suhteen vaihtoehtoina ovat hillo ja manttelimassa ja pullansa saa myös ilman kermavaahtoa, mutta miksi kaikkien valmistajien pullat ovat jokseenkin samaa kokoa? Miksi pullia ei voisi tehdä samalla periaatteella kuin vaatteita, kokoina vähintäänkin S, M L, XL. Itselleni sopisi S-kokoinen suuhunpantava, mutta kavereissani on myös XXXL -pullan kannattajia.

Toistaiseksi kokovaihtoehtoja ei ole kaupassa näkynyt, joten pitänee leipoa itse. Tai sitten puolittaa ne kaupan pullat.

toimittaja evp
Päivi Perkiö
phperkio@gmail.com