Auranmaa jäi sote-alueen paikkajaossa muiden jalkoihin

0
Kyrön terveysasemalla perjantaina asioinutta Esko Saloa huolestuttaa paikallisten palvelujen puolesta. Salon mielestä Auranmaa ei saanut riittävää edustusta hyvinvointialueen toimielimiin.

AURANMAA. Auranmaa sai hyvinvointialueen aluevaltuustoon väkilukuaan vastaavan määrän valtuutettuja, mutta toimielinten paikkajaossa paremminkin olisi voinut mennä. Kolmen aluevaltuutetun lisäksi Auranmaa sai kaksi paikkaa tarkastuslautakuntaan, yhden paikan asioita valmistelevaan lautakuntaan ja muutamia varajäsenyyksiä lautakuntiin.

–Auranmaan edunvalvonnan näkökulmasta paikkajako ei ole kovinkaan onnistunut. Alue ei saanut kattavaa edustusta eri lautakuntiin ja nyt eri tasoilla toimivien vaikuttajien tulee pistää enemmän panoksia puolueiden valtuusto- ja ohjelmaryhmien tekemään taustatyöhön, aluevaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen ja aluevaltuuston vaalilautakunnan puheenjohtaja Sanna Pitkänen (Kok.) toteaa.

Pitkänen uskoo edelleen vaikuttamismahdollisuuksiin, joskaan työ ei hänen mukaansa ole niin näkyvää kuin se voisi olla lautakuntajäsenyyksien kautta.

–Kaikkia toimielimiä ei vielä ole perustettu, joten on vielä mahdollista saada auranmaalaisia jäseniä vaikuttamistoimielimiin ja neuvostoihin, Pitkänen toivoo ja toteaa yhteistyön hyvin tärkeäksi Auranmaan edunvalvonnan kannalta.

ASIOITA VALMISTELEVIA lautakuntia on hyvinvointialueella kaikkiaan neljä. Kyröläinen Juha Lehtinen (Kesk.) tuli valituksi lasten ja nuorten palveluita valmistelevaan lautakuntaan.

–Aika ohueksi Auranmaan edustus jäi lautakunnissa, Lehtinen harmittelee.

Vaikka lautakuntien rooli onkin vielä selkiytymätön ja päätöksenteko näyttää keskittyvän aluehallitukselle, Lehtisen mielestä olisi ollut äärettömän tärkeä saada auranmaalaisia lautakuntiin. Erityisesti hän mainitsee pelastustoimen palveluiden valmistelulautakunnan.

–Auranmaalla on voimakas VPK-toiminta, hän perustelee, miksi lautakuntapaikka olisi ollut tärkeä.

Saamaansa lautakuntapaikkaa Lehtinen aikoo käyttää sen edistämiseen, että lapsiperheiden palvelut ovat saatavilla myös maakunnassa eikä vain kaupungeissa. Hän huomauttaa osan lapsiperheiden palveluista jäävän edelleen kuntien hoidettavaksi ja toteaa yhteistyöverkoston rakentamisessa olevan haastetta, jotta palvelut saadaan toimimaan saumattomasti.

ALUEVALTUUTETTU ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, marttilalainen Lauri Heikkilä (PS) olisi tarkastuslautakunnan sijaan mieluummin tähdännyt aluehallitukseen.

–Kun aluehallituksessa ei ole ketään auranmaalaista, vaikuttaminen ehkä jää puoluekavereiden kautta tapahtuvaksi, Heikkilä sanoo.

Pikkukuntien palvelujen puolesta hän ei ole vielä kovin huolissaan, sillä hän arvelee hyvinvointialueella riittävän ensi alkuun työtä ohjelmistopuolen asioiden selvittämisessä ja yhdenmukaistamisessa.

–Vielä ei tiedä, ollaanko pienimpien kuntien palveluita karsimassa nopeasti. Kaupungeissakaan palveluja ei ole ylenpalttisesti, Heikkilä miettii eikä näe järkeä kasvattaa jonoja pikkukuntien palveluja karsimalla.

Hän huomauttaa esimerkiksi Liedon alueella olevan jo nyt puutetta vuodeosastopaikoista ja laboratorioajoista.

AURANMAALAISISTA ehdokkaista Annika Saarikon ja Pitkäsen jälkeen kolmanneksi eniten ääniä kerännyt, mutta pelastustoimen valmistelulautakunnan varapaikkaan tyytymään joutunut tarvasjokelainen Minna Hallanheimo (Kesk.) näkee pikkukuntien tilanteen vaikeaksi.

–Sanomattakin on selvää, että pienet kunnat voivat jäädä lapsipuolen asemaan. Olemme valmisteluissa nyt jo jälkijunassa ja päätösten valmistelu on virkamiesvetoista, hän sanoo.

Hallituksen saama suuri valta mietityttää Hallanheimoa kuin myös paikkajako kaikkinensa. Lautakuntiin tuli valituksi henkilöitä Hallanheimoa pienemmillä äänimäärillä. Paikkajakoihin vaikutti hänen mukaansa keskustan ja kristillisdemokraattien viime hetkillä solmima tekninen vaaliliitto.

–Toteutuuko tässä äänestäjien tahto, Hallanheimo kysyy.