MARTTILA / KOSKI. Kun Tapio Hietalahti valittiin vuonna 2017 Kosken kirkkoherraksi, hän tiesi tehtävän vaikeaksi. Äärirajoille Hietalahti sanoo joutuneensa viime syksynä, kun talouspäällikkö irtisanoutui ja merkittävä osa hänen työkuormastaan lankesi kirkkoherralle.
Iso huolenaihe Hietalahdelle on Kosken kirkon tulevaisuus. Lounais-Suomen aluehallintovirasto määräsi lokakuun lopussa kirkkoon sisäilmatutkimuksen. Tutkimukset ovat käynnissä ja tuloksia kuullaan ehkä kuukauden kuluttua.
Kosken kirkkosalin lattiassa on laajalla alueella kupruja, jotka saattavat olla kosteusvaurion synnyttämiä. Hietalahti toivoo, ettei kirkkoon tarvitsisi tehdä suurremonttia, mutta ajatus kaivertaa jatkuvasti hänen mieltään.
Lisäksi AVI määräsi Kosken ruumishuoneen käyttökieltoon vaarallisen hissirakenteen vuoksi. Kolmas ratkaisua odottava asia on Marttilan kirkon ja huoltorakennuksen öljylämmityksen uusiminen vuoteen 2025 mennessä.
Remontit kysyvät osaamista ja rahaa
Mikäli Martinkosken seurakunta jatkaa itsenäisenä ja ilman talouspäällikköä, vastuu rakennushankkeista on Tapio Hietalahden harteilla. Se ei tunnu hänestä järkevältä, sillä kirkollisten rakennusten korjaukset ovat monimutkaisia hankkeita asiantuntijoillekin.
– Hyvästä papista voi tulla mukiinmenevä kirkkoherra, mutta kirkkoherra on tavallisen huono talouspäällikkö, Hietalahti tuumaa.
Kiinteistöosaamisen lisäksi kirkkoremontit edellyttävät kyllin paksua kukkaroa ja lähitienoolla sellainen on ainoastaan Salon seurakunnalla. Sitä tuomiokapituli ehdottaa Martinkosken liitoskumppaniksi.
Jos kesäkuussa kokoontuva kirkkohallituksen täysistunto liittää Martinkosken Saloon, Hietalahtea huolettavien remonttihankkeiden suunnittelu voidaan käynnistää Salon seurakunnan johdolla jo ensi kesänä, vaikka itse liitos tapahtuisi vasta tammikuussa 2023.
Hietalahden henkilökohtainen toive on, että Marttilan kirkon ja huoltorakennuksen lämmitykseen löytyisi sekä seurakuntaa että Marttilan kuntaa hyödyttävä ratkaisu, tai ainakin sellaisesta kannattaa hänen mielestään keskustella.
Aiemmin kirkkohallitus on osallistunut kirkkoremontteihin jopa 60 prosentin rahoitusosuudella. Niin suureen osuuteen ei ole Hietalahden mukaan enää luottamista. Seurakuntien maksamaa kirkon keskushallintomaksua pudotettiin, mikä puolestaan pienensi kirkkohallituksen remonttikassaa.
Leveistä hartioista etua neuvotteluissa
Tapio Hietalahti sanoo pohtineensa Marttilan ja Kosken seurakuntaliitoksen hyötyjä. Hän on tullut siihen tulokseen, että kolmisen vuotta sitten tehty päätös oli oikea.
– Sen hetkisen tiedon varassa Martinkosken synnyttäminen oli hyvä juttu. Jos olisimme jatkaneet itsenäisinä, kumpikin olisi luultavasti liitetty johonkin suurempaan seurakuntaan saamaan aikaan kuin Aura liitettiin Lietoon.
Hietalahden mielestä käynnissä oleviin liitosneuvotteluihin on ollut hyvä lähteä yhdistyneenä Martinkosken seurakuntana. Levenneistä hartioista on etua, kun puhutaan toiminnasta ja sen säilyttämisestä.
Martinkosken seurakunnan syntymisen jälkeen kustannukset ovat jatkaneet nousuaan ja seurakuntalaisten määrä vähenemistään. Vuonna 2025 kirkollisveropohjan ennustetaan sukeltavan, mikä todennäköisesti veisi Martinkoskelta toimintaedellytykset.
Martinkosken jäsenmäärä vähenee näillä näkymin noin 50 vuosivauhdilla. Tämän vuoden alussa seurakuntalaisia oli 3 300.
– Tunnetasolla mahdollinen liitos Saloon ei ole itselleni mitenkään mieluisa asia, mutta järkitasolla olen sen hyväksynyt. Jos jatkaisimme itsenäisenä, meidän täytyisi säästää itsemme hengiltä, Hietalahti huokaa.
Talouspäällikkö on tarpeen
Mitä Martinkosken kirkkoherra tekee, jos liitos Saloon toteutuu?
– Minusta tulee kappalainen ja teen töitä koko seurakunnan alueella. Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukka olisi jatkossa myös Kosken ja Marttilan kirkkoherra, Tapio Hietalahti vastaa.
Ajatus mahdollisuudesta keskittyä jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin tuntuu Hietalahdesta mukavalta.
Salon seurakunta hoitaa jo nyt osan Martinkosken talousasioista, mutta talouspäällikön tehtävien myötä kaikista Martinkosken työntekijöistä on tullut Hietalahden alaisia. Lisäksi hän peri talouspäälliköltä työsuojelupäällikön pestin sekä esittely- ja päätöksentekovastuun. Hietalahti kiittelee työntekijöiden hoitavan asiat hienosti. Silti kahden keskeisen viran pyörittäminen tuntuu hänestä liian raskaalta ja siihen tuomiokapitulikin on kiinnittänyt huomiota.
– Mikäli jatkamme itsenäisenä, meidän tulee hankkia talouspäällikkö. Suuripalkkaiseen virkaan tarvittavat rahat täytyisi ottaa nipistämällä toiminnasta. Mahdoton yhtälö, Hietalahti kiteyttää.
Ensi vuonna Martinkosken kappalainen jää eläkkeelle, eikä hänelle näillä näkymin kyetä palkkaamaan seuraajaa. Ilman uutta seurakuntaliitosta Martinkoskesta tulisi yhden papin seurakunta ja tuo pappi olisi Hietalahti, joka saattaisi joutua olemaan vielä talouspäällikkökin.
Hietalahti on nyt sairauslomalla. Se päättyy maaliskuun lopussa.