PÖYTYÄ/Pihlava. Pihlavan kartanon isäntä Ilkka Turtola seuraa keskustelua metsäpolitiikasta vähän kummissaan, vaikka ei uskokaan, että EU:n ajamat suojelu-uudistukset uhkaisivat metsätaloutta Auranmaalla tai muuallakaan Suomessa.
–Tuntuu, että EU hivuttaa valtaansa pikkuhiljaa myös metsäpolitiikkaan, vaikka sen pitäisi olla kansallista. Metsäasioista ei ole järkevä päättää EU:n tasolla, sillä metsät ovat eri puolilla Eurooppaa niin erilaisia. On esimerkiksi aivan eri asia hakataanko metsää Itävallassa vuoren rinteeltä vai Suomessa. Suomen kaltaista metsätaloutta on oikeastaan vain Pohjoismaissa ja osissa Baltiaa, Turtola sanoo.
Turtola katsoo metsäasioita sangen pitkästä perspektiivistä.
–Syntyjäni olen Tampereelta, mutta isäni ja setäni ostivat Pihlavan kartanon vuonna 1962. Aloimme Raijan kanssa pitää tilaa vuonna 1985. Peltoa on 42 hehtaaria ja metsää 100 hehtaaria, Turtola kertoo.
Hänen mukaansa 100 hehtaaria metsää on ”sopivasti”. Monella tilalla sitä on Auranmaalla vähemmän.
Hoito lisää kasvua
Lähes neljänkymmenen vuoden aikana metsätaloudessa on tapahtunut muutoksia, joista kaikki eivät ole Turtolan mieleen.
–Nykyään hankintamyyntiä ei juuri ole, vaan hinta on sama pystykaupassa ja hankintamyynnissä. Oikeastaan vain ensiharvennuksia kannattaa tehdä itse, Turtola sanoo.
Hänen mukaansa olisi kuitenkin hyvä, jos hankintamyyntikin olisi kannattavaa. Jos metsänomistaja tekee itse metsätöitä, kosketus metsään säilyy läheisempänä.
Metsien kasvu on vajaassa neljässä vuosikymmenessä nopeutunut, mutta Turtola ei uskoa sen johtuvan ilmastonmuutoksesta. Syy on kehittyneessä metsänhoidossa.
EU:n halu suojella entistä suurempia metsäalueita on hänen mukaansa ristiriidassa sen kanssa, että hiilinieluja halutaan kasvattaa.
–Hoidettu metsä sitoo hiiltä enemmän kuin hoitamaton, hän sanoo eikä muutenkaan ymmärrä, miksi hoitamatonta metsää pitäisi ihannoida.
Pihlavan kartanon metsissä on ollut suojeltuna yksi notko jo vuosikymmeniä.
–Alue on niin ryteikköinen, ettei sinne tahdo edes päästä. Olisi järkevämpää, jos ainakin kuolleet puut saisi korjata pois suojellusta metsästä. Lisäksi tuholaiset leviävät suojellussa metsässä, Turtola sanoo.
Metsää hirven suuhun
EU:n tavoitteena on myös vähentää avohakkuita. Turtola itse suosii jatkuvaa kasvatusta, mutta syy on sorkkaeläimissä.
–Hirvet syövät istutetut männiköt, mutta valtio korvaa vain tuhotun taimen. Jatkuvassa kasvatuksessa hirviongelma on pienempi, Turtola sanoo.
Hän muistuttaa, että metsätuhoja voisi vähentää lainsäädännöllä.
–Peuraongelma olisi mahdollista hoitaa, jos eläimet kuuluisivat maanomistajalle ja hän voisi päättää siitä, paljonko metsästetään.
EU:n suojeluohjelmista huolimatta Turtola uskoo, ettei metsätaloudessa nähdä esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä merkittäviä muutoksia. Metsänomistajissa muutoksia saattaa tapahtua.
–Tulevaisuudessa yhä useampi metsänomistaja on kaupunkilainen. Hän saattaa katsoa metsää eri silmällä kuin maaseudulla asuva metsänomistaja, jolle metsä on elinkeino, Turtola miettii.
Hänen mukaansa metsän virkistysarvo ja hyödyntäminen on kuitenkin mahdollista yhdistää.
–Kun olemme Raijan kanssa metsässä, hän sanoo välillä, että älä katsele sitä, mitä metsässä pitäisi tehdä. Mutta vaikka metsää ammattilaisen silmin katseleekin, on metsän rauhasta mahdollista myös nauttia.