Viljelijä katsoo huolissaan niin peltoja kuin uutisia

0
Taru Antikainen katsoo tietokoneeltaan huolestuneena niin uutisia Ukrainan sodasta kuin lannoitteiden saatavuudesta ja polttoaineen hinnasta. Kylvöjä suunnitellaan nyt poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa. (Kuva: Asko Virtanen).

AURANMAA. Kyvätkylvöjä valmistellaan tänä vuonna poikkeuksellisen sekavissa tunnelmissa. Epävarmuutta aiheuttavat niin Ukrainan sota ja sen vaikutukset kuin poikkeuksellinen talvikin.

–Kun pelloille katsoo, tunteet ovat hyvin ristiriitaiset. Vielä ei tiedä, mitä lumen ja jään alta paljastuu, kertoo auralaisen Krookantila Oy:n hallituksen puheenjohtaja Taru Antikainen. Antikainen on myös MTK Varsinais-Suomen johtokunnan jäsen ja sikajaoston puheenjohtaja. Krookan tilalla on 330 emakkoa ja 1500 lihasikaa.

Viime kesä oli poikkeuksellisen kuiva. Parhaiten menestyivät syysviljat, joten viime syksynä kylvettiin poikkeuksellisen paljon syysviljoja.

–Meidänkin tilalla syysviljojen määrä kaksinkertaistettiin ja tiedän monen sellaisen kylväneen syysviljoja viime syksynä, joka ei normaalisti ole kylvänyt syksyllä lainkaan, Antikainen kertoo.

Routa tuli aikaisin ennen lumia. Sen jälkeen lämpötilat ovat sahanneet nollan molemmin puolin ja sateista merkittävä osa on tullut vetenä. Tämän seurauksena pelloilla on poikkeuksellisen paljon jäätyneitä vesialueita, suoranaisia ”järviä”.

–Paljon on nyt kiinni siitä, millaiset ovat maaliskuun säät. Jos lämmin tulee nopeasti, jääpolte tuhoaa kasvustot. Jos yhteyttäminen alkaa vasta kun jäät ovat sulaneet, oraat saattavat selvitä. Kynnöspelloilla syvälle menevä routa merkitsee sitä, että kylvöjen alkaminen myöhästyy, Antikainen kertoo.

MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki näkee, että sekä poikkeuksellinen talvi että poikkeuksellisen kuiva viime kesä ovat seurausta ilmastonmuutoksesta, jonka seuraukset aiheuttavat viljelijöille monia ongelmia, vaikka kasvukauden pidentymisestä on toki etuakin.

Kylvämään vai ei?

Suurimmat epävarmuutta aiheuttavat asiat johtuvat kuitenkin Ukrainan sodasta. Lannoitetehtaat ovat riippuvaisia venäläisestä maakaasusta. Lannoitteiden saatavuus on epävarmaa. Toisaalta varmaa on se, että lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti. Osa viljelijöistä on lannoitteensa jo hankkinut, osa ei.

–Lannoitteiden hinta on tuplaantunut vuodessa. Toisaalta viljan hinta on sekin noussut puolitoista-kaksinkertaiseksi. Hyvällä sadolla on mahdollisuus klaarata, mutta jos tulee toinen kuiva vuosi perään, on leikki kaukana. Vielä on pari kuukautta aikaa hankkia lannoitteita. Jos niitä ei saa, peltoja voi jäädä kylvämättä, Paavo Myllymäki näkee.

Myllymäki ei usko pessimistisempiin ennusteisiin, että jopa puolet pelloista voisi jäädä kylvämättä.

–Suomalainen elintarviketuotanto ei romahda, Myllymäki painottaa.

Hän ei myöskään usko hurjimpia ennusteita siitä, paljonko ruokakorin hinta tulee nousemaan.

– Ruokaeuron pitää jakaantua oikeudenmukaisemmin. Kauppa tekee nyt ennätystuloksia. Hintojen nousu saattaa muuttaa kulutustottumuksia, sillä korotus on erilainen eri tuotteissa, mutta ehkä 10-30 prosentin luokkaa voisi olla ruokakorin hinnan nousu, Myllymäki arvioi.

Viljan hinta nousussa

Paljon on kiinni tuotantosuunnasta.

–Esimerkiksi meillä on sikatilana fosforia omasta takaa riittävästi, mutta typpeä pitää ostaa, Taru Antikainen sanoo.

Sitä Antikainen ei lähde arvioimaan, paljonko peltoja jää lannoitteiden puutteen tai niiden korkean hinnan takia kylvämättä.

–Toisaalta viljan hinta on kovassa nousussa. Ukraina ja Venäjä ovat molemmat suuria viljantuottajia ja -viejiä. Vaikka osassa Ukrainaa päästäisiinkin kylvöihin, on tilanne siellä hyvin epävarma. Miehet ja osin traktoritkin ovat kiinni sotatoimissa, Antikainen sanoo.

Lannoitteiden epävarma saatavuus ja korkea hinta suosivat luomutiloja, mutta toisaalta ne kärsivät enemmän rajusti nousseista polttoaineiden hinnoista. Luomuviljely vaatii enemmän muokkausta kuin perinteinen viljely.

–Meidän tilalla pelkästään traktoreihin menee 14 000 litraa polttoöljyä vuodessa. Lisäksi tulevat puimurit ja viljan kuivaamiseen kuluva öljy, Antikainen havainnollistaa.

Sota nostanee puun hintaa, kun Venäjän vienti tyrehtyy, mutta metsätaloudesta ei Antikaisen mukaan ole tilojen pelastajaksi.

–Monilla tiloilla ei ole metsää lainkaan ja esimerkiksi monilla sikatiloilla hakkuukelpoiset metsät on viime vuosina hakattu, koska kannattavuus on ollut pitkään alhainen, Antikainen näkee.