Koronan aiheuttamat kirjastosulut vähensivät Auranmaan kirjastojen lainauslukuja. Lainaaminen on aktivoitunut, mutta entiselle tasolle ei ole päästy. Kyse onkin suuremmasta ilmiöstä kuin vain koronasta.
Lukemisen tottumukset ovat kovassa muutoksessa. Osa kirjastojen käyttäjistä on todennäköisesti siirtynyt käyttämään kaupallisia sähkö- ja äänikirjapalveluja. Jos lempikirjan pariin ennen istahdettiin sohvalle, nyt kirjan kuuntelemisen voi yhdistää vaikka lenkkeilyyn. On hyvä, että kirjallisuuden käyttötavat monipuolistuvat, mutta kirjojen kuunteleminen ei korvaa niiden lukemisesta saatavia hyötyjä.
Yksi trendi valitettavasti on, että varsinkin nuorten lukeminen on ollut laskussa jo pitkään. Kännykkä vie sen ajan, jonka nuoret aikaisemmin viettivät kirjojen parissa. Kirjoja aktiivisesti lukevien keski-ikä nousee kaiken aikaa. Kehitys on huolestuttava, sillä yksi Suomen vahvuuksista on, että me luemme paljon – niin lehtiä kuin kirjojakin. Lehtien ja tietokirjojen lukeminen auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja kaunokirjallisuuden lukeminen auttaa eläytymään toisten ihmisten kohtaloihin ja stimuloi ajattelua monella tavalla.
Yhteiskunnan tasa-arvon kannalta kirjastot ovat keskeisiä instituutioita. Kun ihmisiltä kysytään kunnallisten palveluiden tärkeydestä, kirjastot ovat kärjessä. Paras tapa varmistaa kirjastojen säilyminen on käyttää niitä.