Pöytyän mehuasemalla on juhlavuosi

0
Mikko ja Jaana Maanpäällä on myös omia tuotteita, mutta suuri osa tehdään alihankintana yhteistyökumppaneille. (Kuva: Asko Virtanen)

PÖYTYÄ. Pöytyän mehuasemalla on juhlavuosi. Täyteen tulee kaksi vuosikymmentä tiukkaa puristusta.

–Homma lähti ihan vitsistä. Näimme eräässä paikallislehdessä ilmoituksen, että nämä laitteet ovat myynnissä. Olivat aikaisemmin käytössä Haverin vanhalla meijerillä, Jaana Maanpää kertoo äänensävyllä, josta ei jää epäselväksi, että juuri lukemallasi paikallislehdellä oli osuutensa asiassa.

Pöytyän Mehuasema on kaiken aikaa ollut maatilan liitännäiselinkeino. Jaana ja Mikko Maanpään tilalla oli aikaisemmin kalkkunoita. Niistä luovuttiin vuosi sitten, mutta tilanpito jatkuu mehustamisen rinnalla.

Toisin kuin voisi luulla, mehuasemalla riittää töitä vuoden ympäri, vaikka toki sesonkiaika ajoittuu syksyyn.

–Sesongin ulkopuolella tehdään mehuja pakastemarjoista, Mikko Maanpää kertoo. Yritys tekee paljon yhteistyötä marjanviljelijöiden kanssa, jotka tuovat satoaan Pöytyälle jalostettaviksi.

Mansikka ykkönen

Litroissa mitattuna Pöytyän mehuasemalla puristetaan eniten mansikkaa, omena tulee vasta kakkosena.

Suurin osa on alihankintaa, mutta yrityksellä on myös omia tuotteita, joita myydään muun muassa Reko-ringeissä. Myös Sarka-museosa ja muutamassa muussa paikassa on myynnissä Pöytyän Mehuaseman omia tuotteita.

–Hämeestä saakka tulee asiakkaita, sillä monet mehuasemat eivät purista marjoja vaan keskittyvät omenaan sesonkiaikana, Mikko Maanpää kertoo.

Jaana Maanpää kertoo laskeneensa, että he ovat muuttaneet mehuksi 24 erilaista kasvia. Viimeisin kokeilu on punajuuri.

–Marjoista mehun tekeminen on hankalampaa kuin omenista. Marjat ovat pehmeämpiä, mutta niissäkin on eroja. Tyrni on hankalin, se on niin rasvainen, Jaana Maanpää kertoo.

Mehua voi tehdä mistä marjasta vain, kunhan siinä ei ole kiviä. Kirsikka- tai luumumehusta haaveileva joutuu siis ensin poistamaan kivet.

Ensin pakkaseen

Marjamehu kannattaa tehdä pakastetuista marjoista.

–Mehua voi tehdä tuoreistakin marjoista, mutta pakastaminen rikkoo solurakenteen, minkä seurauksena mehua tulee enemmän, Mikko Maanpää kertoo.

Mutta juodaanko mehustajien taloudessa lainkaan mehuja?

–Sesonkiaikana syksyllä töitä tehdään vuorokaudet ympäri. Silloin en itse juo omenamehua, mutta vuodenvaihteen jälkeen sekin alkaa taas maistua. Suosikkini on kuitenkin päärynämehu, Jaana Maanpää kertoo.

Isäntä on ahkerampi mehumies.

–Juon mehuja ympäri vuoden. Suosikkini on mustaherukka, Mikko Maanpää kertoo.


Naapurin toive -juttusarjassa naapurikunnan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja valitsee naapurikunnasta yrityksen, josta hän haluaisi lukea jutun.  Juttua Pöytyän mehuasemasta oli toivonut Auran yrittäjien puheenjohtaja Marko Mäkilä. Seuraavaksi esitellään Pöytyän yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajan toivoma juttu yläneläisestä yrityksestä.