AURANMAA, LIETO. Auranmaan kunnista ja Loimaan kaupungista suunnitellaan yhtä Varsinais-Suomen kahdeksasta sote-keskusalueesta. Alkuperäisessä, vt. hyvinvointialuejohtaja Antti Parpon johdolla luonnostellussa virkamiesmallissa myös Lieto oli samalla alueella kuin Loimaa ja Auranmaan kunnat. Aluehallitus linjasi, että Lieto pitäisi liittää Kaarinan, Paimion ja Sauvon sote-alueeseen.
Marttilan kunnanjohtaja Carita Maisila kertoo hahmotelmien herättäneen huolta kuntalaisissa. Hän itsekin pitää Liedon siirtoa yllättävänä ja erikoisena käänteenä.
–Marttilalaisten palveluiden kannalta olisi hyvä, että Lieto ja Marttila olivat samassa sote-keskusalueessa, Maisila miettii todeten, ettei tässä vaiheessa kuitenkaan vielä tiedetä, estäisikö eri sote-keskusalueille kuuluminen marttilalaisten ja koskelaisten asioimisen Liedossa.
Maisilan mukaan on erikoista, että Liedon siirtoa perustellaan asiointisuunnalla, kun samaan aikaan puhutaan sote-keskuksien olevan hallinnollisia kokonaisuuksia. Hän huomauttaa, ettei asiointisuunta toteudu kaikkien muidenkaan kohdalla. Esimerkiksi Masku on hahmoteltu osaksi Uudenkaupungin ympärille rakentuvaa sote-keskusta, eikä Marttilastakaan luontaisesti asioida Loimaan suuntaan.
Maisila arvee Liedon käyttäneen aktiivista poliittista vaikuttamista ja ennakoi siirrosta koituvan ketjureaktion, jossa muutkin haluavat asioimissuuntaan vedoten vaihtaa sote-keskusaluetta. Hän myös huomauttaa siirron pienentäneen Loimaan sote-keskusalueen väkimäärän noin 30 000:een ja kasvattaneen Kaarinan noin 70 000:een.
ALUEHALLITUKSEN puheenjohtaja Sanna Vauranoja rauhoittelee, ettei sote-keskusjaossa tehdä vielä päätöksiä palveluverkkomuutoksista.
–Asiakkaiden näkökulmasta mikään ei vielä muutu, hän painottaa ja toteaa palveluverkon mahdollisista muutoksista päättämisen olevan pidemmän aikaikkunan työtä.
Sote-keskusalueista sitä vastoin on paine tehdä pikaisesti päätöksiä, jotta saumaton siirtymä hyvinvointialueelle muun muassa palkanmaksuineen saadaan vuodenvaihteessa turvattua.
Vauranojan mukaan sote-keskusjaossa ajatuksena on luoda helpommin hallinnoitavia kokonaisuuksia sen sijaan että hypättäisiin suoraan yhteen kokonaisuuteen.
–Näin pystytään paremmin huomioimaan paikallisia tarpeita, hän sanoo ja arvioi, että tarpeet esimerkiksi Kaarinassa ja Loimaalla ovat erilaiset.
Itsenäistä päätöksentekoa päivittäistä asiakastyötä lukuun ottamatta Vauranoja ei sote-keskuksille kuitenkaan lupaa. Hänen mukaansa ei ole tarkoitus, että häntä alkaisi heiluttaa koiraa.
Aluehallitus on pyytänyt kuntien sosiaalijohtajilta lausunnot sote-keskuksista perjantaihin mennessä. Päätökset on tarkoitus saada aikaan 13. toukokuuta.