PÖYTYÄ / Närppi. Kun Kaija ja Pentti Järvisen lampea eli prunnia kaivettiin, lähteistä alkoi pulputa niin paljon vettä, että traktorikaivurin kuljettajalle oli tulla hätä. Urakka saatiin mallikkaasti loppuun, kun montussa olleen työkoneen vierelle tuotiin pumppu.
Tuolloin elettiin 1980-luvun loppua ja Järviset tarvitsivat vettä vihannespeltojensa kasteluun.
Aiemmin heidän prunninsa kohdalla oli pelto, jossa vilja ei tahtonut menestyä. Liekö syynä ollut liika kosteus. Ainakin viereisessä ojassa riitti aina vettä.
Prunnia rakennettaessa läheisten salaojien päät tukittiin, jottei vesi pääse karkuteille.
Kirkasta vettä
Prunniveden laatu oli Järvisille iloinen yllätys. Lasipullossa se pysyi kirkkaana vaikka kuinka kauan.
– Koska vesi vaikutti niin hyvältä, tietysti rannalle piti tehdä mökki, Pentti Järvinen muistelee.
Mökkihirret pariskunta sai metsästään.
– Minä veistin kuoret pois ja Pena rakensi, Kaija Järvinen kertoo.
Mökki valmistui 1992. Sen jälkeen rannalle on noussut vielä pukuhuone, savusauna sekä pesukammi, itse tehtyjä nekin.
Savusaunan Pentti Järvinen rakensi jykevistä hirsistä, ja pesukammin kehikkona on ylösalaisin käännetty kolmihaarainen leppäpuu.
Kolme lähdettä
Järviset ovat laajentaneet prunniaan kahteen otteeseen. Sillä on syvyyttä kolmisen metriä, leveyttä 30 metriä ja pituutta 60 metriä.
Uidessa on havaittavissa kolme viileänä virtauksena tuntuvaa lähdepaikkaa. Niiden pulputtaessa vesi vaihtuu. Rannassa on ylivuotokohta, josta virtaus kulkee läheiseen avo-ojaan ja siitä salaojakaivoon.
Prunnin virkistyskäyttöä silmällä pitäen Järviset rakensivat mökin edustalle lasten hiekkarannan. Alimmaiseksi pantiin kangas ja sen päälle hiekkaa.
– Nyt kannattaisi taas asentaa uusi kangas ja tuoda hiekkaa, vaikka aika hyvin entinenkin hiekka on pysynyt paikallaan. Ranta kun laskee sen verran loivasti, Kaija Järvinen selittää.
Työtä prunnin parissa riittää. Joka kesä Pentti Järvinen kipuaa lautalle ja niittää pohjakasvuston käsipelillä, pitkävartisella viikatteella. Niittämänsä kasvit hän nostaa lautalle ja vie kuivalle maalle. Syksyisin hän haravoi rannalle kulkeutuneet lehdet.
Kehitysajatuksena Järvisillä on käynyt mielessä syvälle tehtävä poistoputki, jolla lammen voisi syksyisin tyhjentää.
– Sille ei ole oikein tarvetta, koska prunni on pysynyt puhtaana, Pentti Järvinen tuumii.
Sammakkoja ja lintuvieraita
Onko prunnissa kaloja?
– Niitä oli, mutta enää ei tule, Kaija Järvinen huokaisee.
Prunniin tuotiin vuosia sitten ämpärillinen kaloja, ja ne lisääntyivät nopeasti. Kalojen myötä vesi alkoi haista.
Yhtenä talvena jääkansi tiivisti pinnan niin pitkäksi aikaa, että kaloilta loppui happi ja ne kuolivat. Ikävän tapahtuman sekä pitkän siivousrupeaman myötä Järviset pääsivät eroon eväkkäistä ja hajuhaitasta.
Järviset tietävät joidenkin tuttujensa pitävän prunneissa kaloja, mutta se vaatii erityisosaamista sekä ennen kaikkea kalakannan hoitoa.
Sen sijaan Järvisten prunnissa on sammakoita, kutua ja nuijapäitä säännöllisin väliajoin. Niistä ei ole haittaa. Myös linnut ovat tykästyneet prunniin. Tänä keväänä paikalla kävi mandariinisorsa. Vuosien varrella vedessä on uiskennellut heinäsorsia, mustakurkku-uikkuja, koskikara ja telkkiä.
Onko kotikiinteistölläsi vesistö, josta saisimme tehdä juttua? Haluaisimme kuulla, kuinka se on rakennettu tai muovautunut ja millaisessa käytössä se on.
Prunni on monikäyttöinen lampi
Murresana prunni tarkoittaa syvää kuoppaa, lätäkköä tai lampea. Se juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta brunn. Ruotsin Akatemian sanakirjan mukaan brunn on maahan kaivettu reikä tai kuoppa, johon kerätään pohjavettä, terveysvaikutteista vettä tai valumavettä. Samankaltaisia ominaisuuksia on kaivoilla. Niille on ruotsin kielessä oma sanansa, väl. Se ei kuitenkaan liene siirtynyt Auranmaalla käytettyihin murteisiin.
