Kevätkylvöt alkuun normaalissa aikataulussa – Oraista suurin osa tuhoutui talvella

0
Asko Vesamo aloitteli kylvöjä Tarvasjoen keskustan tuntumassa sijaitsevalla aurinkoisella lohkolla äitienpäivän jälkeisenä maanantaina eli normaaliin aikaan.(Kuva: Asko Virtanen).

AURANMAA. Kevätkylvöt ovat alkaneet normaalissa aikataulussa, vaikka vielä huhtikuussa kevään eteneminen näytti hyvin hitaalta.

Äitienpäivää on perinteisesti pidetty ajankohtana, jolloin toukotöiden pitäisi päästä alkamaan.

Asko Vesamo aloitteli kevätkylvöjä Tarvasjoen keskustan tuntumassa olevilla pelloillaan äitienpäivän jälkeisenä maanantaina. Vesamon pellot ovat aurinkoisessa rinteessä, joten töihin pääsee yleensäkin aikaisemmin kuin monilla muilla lohkoilla.

Kylvettävää riittää enemmän kuin moni syksyllä toivoi, sillä syysvehnä on tuhoutunut lähes täysin.

–Noin 90 prosenttia syysvehnästä on menetetty ja joudutaan kylvämään uudestaan, Vesamo arvioi.

Kuluvan viikon sateet eivät ole kylväjille mieleen, sillä ne hidastavat aloitettuja kylvötöitä.

Poikkeuksellinen kevät

Viljelijöiden tilanne on tänä keväänä poikkeuksellinen.

–Maatalouden näkymät ovat kaksijakoiset. Kustannukset kuten polttoaineen ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti, mutta toisaalta viljan hintakin on noussut. Tämä on nyt 31. kerta, kun lähden kylvöille, eikä viljan hinta ole koskaan ollut näin korkea, Vesamo kertoo.

Toiveissa on normaali kasvukausi, koska takana on jo kaksi huonoa vuotta.

Toisaalta tänä kasvukautena paljon on kiinni siitäkin, milloin tila on hankkinut lannoitteet ja myynyt viljan. Tila, joka on hankkinut lannoitteet syksyllä, mutta jättänyt viljan myyntiä kevääseen on hyvin toisenlaisessa tilanteessa kuin tila, joka on myynyt viljan syksyllä, mutta jättänyt lannoitteiden hankinnan kevääseen.

Kotieläintiloilla, jotka joutuvat ostamaan rehuja, tilanne on vielä on arvoitus. Nähtäväksi jää miten paljon kohonneet kustannukset näkyvät jalostavan teollisuuden maksamissa hinnoissa.

Pellot kylvöön

Pitkin kevättä arvuuteltiin myös sitä, jääkö peltoja kohonneiden kustannusten ja epävarman tilanteen vuoksi paljon kylvämättä. Kosken maaseutuasiamiehen Into Lehtisaaren mukaan näin ei näyttäisi käyvän.

–Ei ole juurikaan tullut kyselyitä siitä, paljonko voisi jättää kylvämättä. Kyse on lähinnä yksittäisistä tapauksista, Lehtisaari kertoo.

Kylvöjen alkaminen normaaliin ajankohtaan ei kerro vielä paljoakaan.

–Viime vuonna kylvöt alkoivat hyvin aikaisin jo huhtikuussa, mutta sitten tuli parikin taukoa. Loppujen lopuksi kylvöjä tehtiin kolmen kuun aikana eli huhti-, touko-, ja kesäkuussa, Lehtisaari kertoo.