MARTTILA. Laurilan Pienviljelijäin osasto ry:n puheenjohtaja Juha Toivonen , 41, on pitkälti tanssilavakulttuurin kasvatti. Itse tanssit ovat vain osa tuota kulttuuria, jota on vaallittu lavan ympärillä kohta 70 vuotta.
Sen keskiössä on Toivosen mukaan yhdessä tekemisen riemu. Äskettäin pienviljelijäosaston väki laudoitti ja maalasi tanssilavan tienpuoleisen julkisivun. Tulevia ponnistuksia on pihan kunnostaminen ja suunnitelmissa on myös sähköpaikkojen rakentaminen tanssikansan asuntoautoille.
Suuri osa talkooväestä on ollut mukana pienestä pitäen. Osaamista löytyy laidasta laitaan, joten useimmat kunnostustyöt tulevat tehdyiksi pelkillä materiaalikuluilla.
Kemut pohjalaisbändin tahtiin
Laurilan lavan merkkivuosi huipentuu juhlatansseihin sunnuntaina 12.6. Tuolloin paikalle saapuu vuoden 2021 tanssiorkesteriksi valittu Komiat.
– Juhlatansseihin kaikki ovat tervetulleita ja toivomme mukaan erityisesti myös pareja, joiden yhteinen taival on alkanut Laurilan lavalta. Heitä pitäisi löytyä lukuisia vuosien varrelta, Juha Toivonen sanoo.
Sunnuntaitanssit oli pitkään nuorison suosiossa ollut Laurilan lavan tavaramerkki. Kävijämäärien vähetessä Laurilassakin ryhdyttiin pitämään lauantaitansseja.
Niitä järjestetään nytkin lokakuun ensimmäiseen viikonloppuun saakka.
Kussakin tanssilavavuorossa on vajaat kymmenen vapaaehtoista. Yhteensä mukana on hyörii nelisenkymmentä talkoolaista.
– Vappuna alkanut lavatanssikausi on etenkin vetovastuuta kantaville työläs, Toivonen sanoo.
Hänen mielestään palkitsevimpia hetkiä ovat ne, jolloin iloiset ihmiset tulevat kiittelemään hyvästä orkesterista ja mukavasta illasta.
Esiintyjiä valitessaan pienviljelijät painottavat laatua. Osastossa on havaittu, että korona-ajan hiljaiselon jälkeen monet bändit janoavat päästä estradille.
Toukokuussa Laurilan lavalla nähdään Janiina Lehtonen & Putkiratio, Eki Jantunen & Mutkattomat, Sakke Kotilainen & Focus ja Juha Simola.
Vieläkö parketille heitetään liukasteeksi kahvinpuruja?
– Ei kahvia, mutta varta vasten tehtyä liukasteainetta on oltava tarjolla, muuten tulee sanomista, Toivonen vastaa.
Hänen mukaansa tanssikansa on mukavaa, fiksusti käyttäytyvää ja sangen taidokasta porukkaa. Monet ovat käyneet tanssikurssit ja hankkineet asianmukaiset kengät sekä vaatteet.
Tuotoilla saadaan koneita
Juha Toivosen isoisoisä oli perustamassa Laurilan Pienviljelijäin osastoa vuonna 1925.
Myös Toivosen isoisä ja isä ovat kuuluneet osastoon. Alun perin jäsenillä oli aikomus rakentaa pienviljelijäin talo, mutta tontille syntyikin tanssilava. Sen rakennuspäätös tehtiin toukokuussa 1952 ja valmista tuli jo heinäkuussa.
Lava uudistettiin 1960-luvun puolivälissä, jolloin se sai nykyisen kahdeksankulmaisen muotonsa. 80-luvulla lavan yhteyteen rakennettiin lämmin kokoontumistila, Lavatupa.
Tansseilla pienviljelijät ovat rahoittaneet yhteisiä konehankintojaan sekä retkiään. Viimeisimpiä hankintoja on klapikone vanhan tilalle. Vuosien varrella varoja on käytetty muun muassa kenttäsirkkeliin, kahteen kuivuriin ja toki varoja kuluu myös lavakiinteistön ylläpitoon.
Juhannus on Valasrannalla vuoden kohokohta
Tanssikausi alkaa Yläneen Valasrannalla lauantaina 7.5. Ohjelmavastaava Laura Toivonen sanoo olevansa kesän suhteen varovaisen optimistisella mielellä, vaikka korona-aika kummittelee yhä hänen ajatuksissaan.
Valasrannalla tulee esiintymään bändejä, jotka soittavat muutakin kuin perinteisintä tanssimusiikkia – esimerkiksi Toivonen ottaa 11.6. lavalle astelevan Vesterisen.
Juhannuksena Valasrannalla on luvassa kahden päivän kattaus tanssiorkesterien tähtikaartia. Juhannusaattona esiintyy muun muassa Komiat ja juhannuspäivänä Kyösti Mäkimattila & Varjokuva.
Valasrannalla lavatanssikausi jatkuu syyskuun viimeiseen lauantaihin saakka. Ohjelmavastaava Toivonen kannustaa ihmisiä lähtemään tanssipaikoille matalalla kynnyksellä. Hän muistuttaa, että taitoja voi opetella paikan päällä ja viihtymään voi tulla, vaikkei tanssisikaan.
